Väittelijä Taru Kulmalainen havaitsi, että kaverisuosio heijastuu monin tavoin tyttöjen vertaissuhteisiin sekä koulun arkisiin käytäntöihin.
Kulmalainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tyttöjen kaverisuosiota yläkoulussa esiintyvänä sosiaalisena järjestyksenä.
Hän havaitsi, että kaverisuosiossa on kyse koulussa tuotetusta epävirallisesta järjestelmästä, joka jakaa tytöt ”suositun”, ”tavallisen” ja ”ei-suositun” kategorioihin.
”Ei-suosittuun” kategoriaan sijoitetut tytöt voidaan sulkea ulos kaveripiiristä sekä esimerkiksi ryhmätyöskentelystä oppitunneilla.
”Tavallisiin” ja ”suosittuihin” ryhmiin kuuluminen puolestaan lisää tyttöjen toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä koettua hyvinvointia koulussa.
Ääneen lausumaton järjestelmä
Kulmalaisen mukaan tytöt voivat neutralisoida ja haastaa suosioon liittyviä erottautumisia ja erotteluja suosimalla muun muassa tavallisuutta korostavaa tai toisaalta selkeästi valtavirrasta poikkeavaa tyyliä.
Suosio on kuitenkin läsnä usein ääneen lausumattomina ja hiljaisesti hyväksyttyinä oletuksina ja vaatimuksina yläkoululaistyttöjen ryhmäsuhteiden ja vertaisyhteisöllisyyden taustalla.
Kaverisuosioon perustuva epävirallinen yhteisöllisyys ei ole yhtä avoin kaikille, vaan sitä kontrolloidaan suosioon liittyvillä rajanvedoilla. ”Ei-suosittuun” kategoriaan sijoittaminen myös altistaa tyttöjä koulukiusaamiselle.
Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää kouluissa esimerkiksi tukioppilastoiminnassa ja koulukiusaamisen ehkäisemisessä. Koulujen lisäksi tutkimuksesta voivat hyötyä myös muut nuorten parissa toimivat tahot.
Tutkimuksessa havainnoitiin kolmen seitsemännen luokan oppitunteja ja välitunteja yhden lukuvuoden ajan sekä haastateltiin seitsemäsluokkalaisia tyttöjä. Tutkimusaineistona on käytetty lisäksi kyselyjä sekä dokumentteja.
YTM Taru Kulmalaisen väitöskirja Tyttöjen kaverisuosio. Etnografinen tutkimus yläkoulun epävirallisista järjestyksistä tarkastetaan 22. toukokuuta Itä-Suomen yliopistossa.
