Keskusta on valmis 2,3 miljardin euron menoleikkauksiin. Puolue on julkistanut säästölistansa, jonka suurin menoerä kohdistuu sosiaalietuuksien indekseihin, joista puolueen mukaan voidaan säästää miljardi.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan indeksien jäädyttämisestä ei voida kuitenkaan puhua, sillä tarkoitus on, että ne nousevat palkkojen tahdissa.
– Tämä edellyttää maltillisia palkkaratkaisuja, Sipilä sanoo.
Sipilän mukaan laskelmassa on oletettu, että ainakin kahden vuoden ajan palkat pysyisivät 0,4 prosentin korotustasolla.
Laskelmassa on mukana myös asiantuntijoiden ensi vuodesta alkaen ennustama 1,5 prosentin inflaatio-oletus, joka on kehyksissä sisällä.
Sipilä korostaa, että menoleikkauksia on tehtävä huonojen kasvuennusteiden ja -lukujen valossa.
– Jos kasvu olisi kaksi prosenttia, säästöjä ei tarvita ollenkaan.
Takuueläkkeeseen korotus
Keskustan mukaan indeksien joukossa on niin sosiaaliturvaan kuin koulutukseenkin liittyviä säästökohteita.
Sen sijaan jäädytysten ulkopuolella ovat työeläkkeeseen sidotut indeksit. Keskusta esittää takuueläkkeeseen kymmenen euron kuukausikorotusta.
Indeksien jälkeen seuraavaksi eniten keskusta leikkaisi valtionhallinnon toimintamenoista, yhteensä kolmesataa miljoonaa euroa, lähinnä tuottavuutta parantamalla ja normeja purkamalla.
Leikkausten ulkopuolella ovat kuitenkin turvallisuudesta vastaavat tahot, kuten puolustusvoimat ja poliisi. Puolustusvoimille keskusta esittää 150 miljoonan euron lisärahaa.
– Keskusta on sitoutunut Kanervan työryhmän linjauksiin, Sipilä painotti tiedotustilaisuudessa.
Niin ikään kolmesataa miljoonaa euroa keskusta säästäisi valtion kiinteistö- ja tietojärjestelmämenoista, lähinnä Senaattikiinteistöjen toimintaa tehostamalla. Kolmas kolmensadan miljoonan euron säästö syntyisi elinkeinoelämän tuista. Sote-uudistuksesta keskusta on listannut valtion säästöiksi kaksisataa miljoonaa euroa.
– Tämä voi sisältää aluehallinnon uudistamista maakuntapohjaiseksi, Sipilä arvioi.
Lisäksi muiden säästötoimien osuudeksi keskusta on arvioinut niin ikään kaksisataa miljoonaa. Tähän liittyen keskusta olisi valmis säästämään esimerkiksi kehitysyhteistyövaroista tai pohtimaan vaihtoehtoisesti yhteistä edustustoverkostoa muiden pohjoismaiden kanssa.
Puolustusvoimien 150 miljoonan euron lisäksi keskusta olisi valmis kohdentamaan samansuuruisen menolisäyksen hyvinvointisektorille. Tämän yhteensä 150 miljoonan euron menolisäyksen keskusta kohdentaisi omaishoidon siirtämiseen Kelaan, sotaveteraanien kuntoutukseen ja kotipalveluun, takuueläkkeen tasokorotukseen, lastensuojelun henkilöstömitoituksiin sekä lapsiperheiden kotipalveluun.
Kaikkiaan siis keskusta lisäisi menoja kolmellasadalla miljoonalla eurolla. Listan nettosäästö on siis kaksi miljardia euroa.
Vientiteollisuus edellä
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä täsmensi vielä Verkkouutisille kannattavansa Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen raportin linjausta siitä, että palkankorotusten ylärajaksi otetaan vientiteollisuuden kilpailukyky.
– Olen samaa mieltä, että pitäisi mennä vientiteollisuus edellä, Sipilä linjaa.
Sen sijaan monista muista raportin toimista, kuten vuorotteluvapaasta luopumisesta, tulisi Sipilän mielestä neuvotella ”yhteiskuntasopimuspöydässä”.
– Me ei olla otettu siihen (vuorotteluvapaasta luopumiseen) puolueena kantaa eikä minulla siihen henkilökohtaistakaan kantaa ole, Sipilä sanoo.
Keskusta esitti talous- ja työllisyyslinjaustensa yhteydessä laajan yhteiskuntasopimuksen tekemistä. Siinä hallitus, eduskunta, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt sekä muut keskeiset toimijat loisivat yhdessä käsityksen kilpailukykyä parantavista ja työpaikkoja luovista uudistuksista.
Keskusta on linjannut tavoitteeksi 200 000 uuden työpaikan syntymisen vuoteen 2025 mennessä. Puolueen mukaan eniten työpaikkoja, 50 000 kappaletta, olisi mahdollista syntyä ympäristöliiketoimintaan. Matkailu- ja ravintola-alalle keskusta arvioi voivan syntyä 30 000 työpaikkaa kuten myös yksityiselle hyvinvointi- ja terveysalalle.
