Kuntatyönantajien mielestä avoimessa kansainvälisessä kilpailutilanteessa olevat alat voivat määrittää katon ja kustannusvaikutuksen palkkaratkaisuille, mutta palkankorotuksen muodon päättäminen ja kohdentaminen täytyy jättää sektori- tai sopimusalakohtaisiin neuvotteluihin.
– Muutoin julkisesta sektorista voi tulla palkkajohtaja. Näin kävi voimassaolevassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa, jossa euromääräinen sopimuskorotus (20 euroa) nosti julkisen sektorin työvoimakustannuksia enemmän kuin vientialoilla, toteaa KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Vartiaisen ja Borgin raportissaan esille nostama kilpailukyvyn palauttava palkkojen maksimissaan 0,5 prosentin vuotuinen kasvuvauhti vakauttaisi merkittävästi myös kuntatalouden tilannetta.
– Palkankorotuksen liikkumavaraa on äärimmäisen vähän monta vuotta tästä eteenpäin, Jalonen sanoo.
Jalonen muistuttaa, että paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat kunta-alalla jo nyt huomattavan laaja-alaiset.
– Ongelmana on kunta-alan ammattijärjestöjen haluttomuus sopia paikallisesti etenkin kuntien talouden välttämättömistä sopeutuskeinoista, hän toteaa.
Raportissa todetaan tarve lisätä myös julkisen sektorin työn tuottavuutta. Maamme vahvuuksina pidetään muun muassa tehokasta julkishallintoa ja erittäin hyvin toimivaa koulutusjärjestelmää.
– Tästä huolimatta julkisen talouden vakauden vuoksi on välttämätöntä toteuttaa kesken jääneet sote- ja muut kuntarakenneuudistukset. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on myös vähennettävä, vaatii Jalonen.
