Ministeri Jaakko Iloniemi katsoi Kultaranta-paneelin kommenttipuheenvuorossaan, että Suomi on Venäjän silmissä jo ”Naton liitännäinen”.
Iloniemi huomautti, että Suomi on lisännyt yhteistyötään Naton kanssa niin, että taustalla on jo ”todellinen sopimusten verkko”.
Iloniemen mielestä Suomen ja Ruotsin tiivistyneen Nato-yhteistyön myötä myös lännessä pidetään Suomea käytännössä Naton liitännäisenä.
– Jaamme Nato-maiden riskit, mutta meillä ei ole turvatakeita. Tämä on tilanne, josta ei kannata olla kovin tyytyväinen, Iloniemi katsoi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimässä Kultaranta-tapahtumassa kuultiin aamupäivällä paneelikeskustelu, johon osallistuivat suomalais-venäläisen kauppakamariyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho, professori Hiski Haukkala, kansanedustaja Paula Lehtomäki (kesk.), kirjailija Sofi Oksanen, vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä suurlähettiläs Heikki Talvitie.
Panelistien joukossa haluttiin kyseenalaistaa Naton ja EU:n koettua uhkaa Venäjälle.
Haukkalan mielestä kyse on siitä, että esimerkiksi EU ”kovertaa ontoiksi Venäjän perinteistä valtapiiriä”.
Salonius-Pasternakin mielestä välillä kuulostaa siltä, että ”elämme jossain tykkiajassa”.
– Venäjän ainoa strateginen uhka on se, että joku iskisi ydinaseella. Siihen ei Suomea tarvita.
Salonius-Pasternakin mielestä Itämeren muuttuminen Suomen ja Ruotsin mahdollisten Nato-jäsenyyksien myötä Naton sisämereksi voisi helpottaa sitä, että EU-maat kykenisivät paremmin organisoimaan puolustustaan.
– Yksikään EU- tai Nato-maa ei ole lähdössä hyökkäämään Pietariin, Salonius-Pasternak vakuutti.
Suomen ja Venäjän kauppasuhteet puhuttivat myös panelisteja. Harvassa olivat kuitenkaan yleisön joukosta nousseet kädet, kun kysyttiin, pitäisikö Suomen tarvittaessa irtautua EU:n pakotelinjasta.
Keskustan Paavo Väyrynen nosti tässä yhteydessä kätensä ja viittasi tällaisen menettelyn olevan mahdollista myös EU:n perussopimuksen mukaan.
– Kun perussopimuksessa on tällainen mahdollisuus, herää kysymys, milloin sitä sitten käytettäisiin? kyseli Väyrynen viitaten tilanteeseen, jossa talouspakotteet tuottaisivat Suomelle ”hyvin suuria vaikeuksia”.
Esko Aho taas korosti jo aiemmin viitaten menneisyyteen, että Suomen asema on ”parempi ja vahvempi” ollessamme EU:n jäsen, kun toimimme nykyisin Venäjän kanssa.
