Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Tänä vuonna ylikulutuspäivä tuli aiemmin kuin koskaan ennen. Viime vuonna ylikulutuspäivä oli 19. elokuuta. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin, ympäristöministeriö ja WWF Suomi kertovat tiedotteessaan.
– Ylikulutuspäivä on tärkeä hälytyskello. Suomen hallitus haluaa puuttua ongelmaan. Pyrimme biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkimaaksi ja irti fossiilisesta energiasta. Haluamme kehittää ja tarjota ratkaisuja maailman polttaviin ongelmiin, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo.
WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder muistuttaa, että maapallo ei kestä loputtomasti ylikulutusta.
– Hyvinvointimme riippuu luonnon tarjoamasta ruuasta, vedestä ja energiasta. Velaksi elämisen on loputtava nyt, hän sanoo.
Ylikulutuspäivä tuli tänä vuonna ennätyksellisen aikaisin, lähes viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Ylikulutuspäivän aikaistumiseen vaikuttaa eniten kasvanut hiilijalanjälkemme.
Kasvanut hiilijalanjälki on merkittävin syy ihmisten ekologisen jalanjäljen ja maapallon biokapasiteetin väliseen kuiluun. Hiilijalanjälki on kytköksissä muihin ekologisen jalanjäljen osatekijöihin eli viljelys- ja laidunmaahan, metsien käyttöön ja tuottavan maan peittämiseen rakennuksilla ja tiestöllä.
– Mitä enemmän maa-alaa tarvitaan globaalisti ruuan ja metsäpohjaisten tuotteiden tuottamiseen, sitä harvemmat alueet pystyvät sitomaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia hiilipäästöjä. Nykyiset päästömme ovat niin suuret, että maapallolle tarvittaisiin kaksinkertainen määrä metsää, jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei nousisi ja aiheuttaisi ilmastonmuutosta, toteaa Rohweder.
Ilmastosopimus avain ylikulutuksen vähentämiseen
Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan maailman ylikulutuspäivä siirtyisi syyskuulle, jos hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin 30 prosenttia alle nykytason vuoteen 2030 mennessä.
Joulukuussa pidettävän Pariisin ilmastokokouksen tavoitteena on solmia kansainvälinen ilmastosopimus, jonka avulla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle 2 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.
– Se vaatii ripeitä toimia kaikilta mailta. Kansainvälisellä sopimuksella voitaisiin luoda selkeä ja ennustettava globaali ympäristö investoinneille, joita tarvitaan päästöjen vähentämiseksi, ministeri Tiilikainen sanoo.
Omilla valinnoilla voi vaikuttaa
Ylikulutuksen seuraukset näkyvät päivittäin esimerkiksi metsäkatona, kuivuutena, makean veden puutteena, maaperän eroosiona ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisenä.
Suomessa luonnonvaroista ei ole puutetta, mutta suomalaisten ekologinen jalanjälki on suuri. Yksilön on helppoa pienentää omaa ekologista jalanjälkeään kiinnittämällä huomiota ruokavalintoihinsa, sillä ruoka muodostaa noin 20 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.
Rohweder vinkkaa kolme konstia ympäristöystävällisempään ruokailuun: korvaa osa lihasta kasviksilla ja kestävällä kalalla, älä heitä ruokaa roskiin ja suosi vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita.
Myös asuminen ja liikkuminen kuluttavat merkittävästi luonnonvaroja ja energiaa. Omakotitalossa päästöjä ja sähkölaskua voi pienentää energian fiksulla käytöllä, energiaremontilla, maa- ja aurinkolämmöllä tai esimerkiksi aurinkopaneeleilla.
Kerrostaloasukas puolestaan voi tilata energiayhtiöltä tuulivoimaa, vaatia kaukolämmön tuottajaa siirtymään uusiutuviin energialähteisiin ja edistää energiatehokkuushankkeita taloyhtiössä. Liikkumisessa kannattaa suosia joukkoliikennettä ja lihasvoimaa.
