Kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) kirjoittaa Verkkouutisten Vierasblogissa otsikolla Kansalaisaloitteet tulivat – entä kansanedustajien aloitteet.
Outi Mäkelän mukaan kansalaisaloitteet ovat osoittautuneet hyväksi ja toimivaksi työkaluksi, kun eduskunta perinteisen lainsäädäntötyön lisäksi muuttaa yhteiskuntaa ajanmukaiseksi sekä käy keskustelua ja on vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa.
– Aloitteet eivät kuitenkaan ole eduskunnassa uusi asia, nimittäin kansanedustajilla on perustuslain mukaan ollut aloiteoikeus vuodesta 1919 ja aloiteoikeutta myös käytetään runsaasti. Viime vaalikaudella kansanedustajat tekivät yhteensä 347 lakialoitetta. Vaikka hallitusohjelma tai puolueryhmien työn tehostamiseksi sovitut yhtenäiset linjat sitovat kansanedustajia, antaa lakialoite yksittäiselle edustajalle mahdollisuuden vaikuttaa, Outi Mäkelä huomauttaa.
Hänen mukaansa eduskunta-aloitteiden merkitys ja huomioarvo on kuitenkin kautta aikojen ollut valitettavan vähäinen. Viime kaudella vain neljä aloitetta hyväksyttiin sellaisenaan ja yksi muutettuna.
Mäkelä arvioi, että kunkin kansanedustajan takana on karkeasti keskimäärin 7 000 äänestäjää. Näin laskien ”sadan edustajan allekirjoittamalla lakialoitteella on reilusti kansalaisaloitteen käsittelyyn vaadittavaa kannatusta suurempi kansalaisten tuki”.
– Suurin osa kansanedustajien aloitteista kuitenkin hautautuu valiokuntiin, eikä niistä kuulla eduskunnan ulkopuolella.
– Kansalaisaloitteilla ja niiden herättämällä keskustelulla on nostettu aloiteoikeuden arvoa ja merkitystä. Kilpailuasetelmaa on tarpeetonta rakentaa, mutta toivottavasti positiivinen vire leviäisi myös eduskunta-aloitteisiin ja myös niiden painoarvo nousisi julkisessa poliittisessa keskustelussa, Mäkelä kirjoittaa.
