Verkkouutiset kertoi tammikuun lopussa kansanedustaja Outi Mäkelän (kok.) eduskuntakyselystä. Sen taustalla oli tapaus, jossa mies sai kolmen kuukauden ajokiellon, kun hänen vaimonsa oli ensin ajanut miehen autolla ylinopeutta ja sitten vielä maksanut siitä miehelle heidän kotiinsa lähetetyn rikesakon.
Vaimo avasi usein perheen postin. Hän oli maksanut sakon ajattelematta, että näin sakko virallistui miehen tekemäksi. Se oli miehelle kolmas rike vuoden aikana. Selitykset poliisille eivät kelvanneet: sakko luettiin miehen tekemäksi eikä todellista ajajaa lähdetty selvittämään.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) eduskuntakyselyyn antaman vastauksen mukaan rikesakkomenettelyn yksinkertaistamista on aikanaan pidetty monesta syystä välttämättömänä. Hänen mukaansa rikesakkoa ei ole tarkoituskaan maksaa sen henkilön, joka ylinopeutta ei ole ajanut.
”Tämän varmistamiseksi laissa on yksiselitteinen säännös siitä, että jos rikesakkomääräyksen saanut henkilö kiistää syyllisyytensä tai pitää saamaansa rikesakkoa muuten perusteettomana, hänen tulee vastustaa 30 päivän määräajassa saamaansa rikesakkomääräystä”, Henriksson toteaa. Tämä johtaa esitutkintaan kuljettajan selvittämiseksi. Ylimääräisinä keinoina ovat kantelu ja tuomion purkaminen.
”Edellä olevat säännökset ovat varmistuksena ja takeena siitä, että rikosoikeudellinen vastuu ylinopeudesta automaattisessa liikennevalvonnassa paljastuneista rikkomuksista on rikkomukseen käytetyn auton kuljettajalla, johon myös ajokieltoseuraamus toistuvissa ylinopeuksissa tulee kohdistettavaksi. Laissa toisaalta lähtökohtana on, että haltijan itsensä – joka tietää, oliko hän autoa kuljettanut vai ei – harkinnassa on, onko kuljettajan selvittäminen esitutkinnalla tarpeen vai ei”, ministerin vastauksessa todetaan.
Ministeri ei vaikuta vastauksessaan ottavan kantaa siihen, toteutuiko oikeus ajokiellon saaneen miehen tapauksessa. Mies ei voinut vastustaa aiheetta saamaansa rikesakkoa ja siitä seurannutta ajokieltoa, koska 30 päivän määräaika oli umpeutunut.
”Edellä selostetun mukaisesti voimassaolevassa lainsäädännössä on selkeät säännökset sen varmistamiseksi, etteivät syyttömät henkilöt joudu vastuuseen rikesakosta tai ettei heitä toistuvien liikennerikkomusten seurauksena määrätä ajokieltoon”, Henrikssonin vastauksessa sanotaan.
