Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan uskonto ei ole Suomessa automaattisesti peruste saada turvapaikkaa. Migrin antaa tiedotteessaan selvityksensä julkisuudessa käytyyn keskusteluun siitä, miten turvapaikanhakijan kristinuskoon kääntymistä tutkitaan ja miksi.
Migrin mukaan viime aikoina on esiintynyt kasvavassa määrin hakemuksia, joissa hakija kertoo pelkäävänsä vainoa kotimaassaan, koska on Suomessa kääntynyt kristityksi. Tällaisia tapauksia on Migrin mukaan viime aikoina ollut useita satoja. Kristityksi kääntymistä on käytetty turvapaikkaperusteena turvapaikkapäätöksestä valitettaessa.
Sadat turvapaikanhakijat ovat kertoneet kääntyneensä Suomessa kristinuskoon.
”Kun turvapaikkahakemusta ratkaistaan, kysytään hakijalta ratkaisun kannalta oleellisista asioista. Kun hakija kertoo turvapaikan hakemisen syyksi sen, että hän on kääntynyt kristityksi ja häntä vainotaan kotimaassaan, kysytään näistä asioista lisää. Turvapaikkaa tai oleskelulupaa ei saa automaattisesti sen perusteella, että hakija on käynyt esimerkiksi kasteella”, kertoo Migrin tiedote.
Turvapaikkapuhutteluissa hakijan pitää pystyä kuvailemaan omakohtaisesti millainen merkitys kristinuskolla hänelle on tai miten usko näkyy hänen arjessaan. Jos hakija ei pysty kertomaan riittävästi lisätietoja aiheesta, on viranomaisella aihetta epäillä, onko kääntyminen aitoa.
Kääntymistä ei ole helppo selvittää. Maahanmuuttovirasto hankkii tietoja eri seurakunnilta näiden toimintatavoista.
Turvapaikan saamisen edellytys on se, että juuri kyseinen henkilö olisi vainon vaarassa, jos hän palaa kotimaahansa.
Kansainvälisessä oikeudessa uskonnon katsotaan olevan kiinteä osa identiteettiä eikä henkilön voida olettaa luopuvan siitä, vaikka hän siten voisi välttää vainoa.
