Suomesta lähti maanantai-iltana turvapaikanhakijoiden palautuslento Kabuliin. Palautuksia vastustamassa oli Helsinki-Vantaan lentokentällä noin 200 ihmisen mielenosoitus, joka kritisoi sitä, että Suomi palauttaa hylätyn turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä Afganistaniin vastoin heidän tahtoaan. Lentokentän lisäksi mieltä osoitettiin Pasilan poliisitalon edessä.
Myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kutsui ihmisiä mukaan mielenosoitukseen.
Mielenosoituksesta ja palautuksista lähti nopeasti leviämään väärää tietoa. Esimerkiksi Hufvudstadsbladet uutisoi eilen, että St1 ei suostu tankkaamaan konetta, jonka oli väärä viedä palautettavat Afganistaniin. Virheellinen huhu lähti liikkeelle ilmeisesti mielenosoitusta tukeneesta Facebook-ryhmästä.
Osaa virheellisistä tiedoista levitti myös Ville Niinistö, joka sanoi Twitterissä, että lennolle olisi viety myös lapsia ja raskaana oleva nainen.
– Tuli tieto, että pakkopalatuskone on lähtenyt. Ilman että kaikki perheet edes saivat tavata asiamiestään. Näinkö @SuomenPoliisi toimii?, Niinistö kysyi Twitterissä.
Niinistö myös kritisoi sitä, että tietoja palautuksista ei uutisoitu.
– Eikö tässä maassa ole yhtään toimittajaa? Kansalaisraportointia tulee lentokentältä paljon, mutta media vaikenee?
Aamun Huomenta Suomessa Niinistö kutsui palautusmenettelyitä koviksi ja sanoi, etteivät ne sovi oikeusvaltioon.
– Minulla oli tuttuja lentokentällä puolustamassa näiden pakkopalautettavien perheiden oikeuksia. Siellä meni useita perheitä, joissa oli nuoria ja lapsia. Lapsia oli suoraan haettu säilöönottoon kouluista ilman ennakkovaroitusta. Se on lapselle hyvin traumaattista. Heillä ei ollut kaikilla ollut oikeutta saada keskustella tulkin kanssa, eivät päässeet tapaamaan asiamiestään, Ville Niinistö sanoi MTV:lle.
Poliisi oikoi virheellisiä tietoja
Maanantai-illan virheellisiä tietoja on korjattu läpi tiistaipäivän.
St1:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen kiisti yritystä koskeneen huhun jo maanantaina yöllä Aamulehdelle. St1 ei vastaa Helsinki-Vantaan koneiden tankkaamisesta, eikä sillä ole kentällä muutakaan liiketoimintaa.
Ville Niinistön väitteitä oikoi puolestaan poliisi. Toisin kuin Niinistö sanoi, lennolla ei ollut lapsia eikä kukaan palautetuista ollut raskaana. Kukaan palautetuista ei poliisin mukaan myöskään halunnut tavata avustajaa.
Poliisi kertoi tiistain tiedotteessaan myös oman näkemyksensä Pasilan mielenosoituksesta. Poliisin mukaan Pasilan poliisitalolla mielenosoittajat pyrkivät estämään poliisiautojen, myös hälytystehtäville lähtevien poliisiautojen kulun.
– Tilanteessa ei ollut kyse rauhanomaisesta mielenilmauksesta vaan aktiivisesta viranomaisen toiminnan estämisestä. Tilanteen selvittämiseksi poliisi joutui käyttämään fyysistä voimaa sekä yksittäistapauksessa OC-kaasua. Tapahtumasta on kirjattu rikosilmoitus nimikkeellä haitanteko virkamiehelle, sanoi ylikomisario Jere Roimu tiedotteessa.
Ville Niinistö pyysi toimintaansa anteeksi Twitterissä oikeiden tietojen tultua ilmi.
– Aina maltti kun tilanne päällä. Journalismia tarvitaan niin tieto kulkee. Lapsia ei ilmeisesti lennolla, hyvä. Pyydän anteeksi väärää tietoa, Niinistö twiittasi.
Niinistön mukaan väärä tieto oli peräsin siitä, että Etelä-Suomen Sanomien mukaan poliisi oli tullut hakemaan alakouluikäisen lapsen luokasta kesken oppitunnin ja ottanut hänet säilöön. Poliisin tarkoituksena oli ESS:n mukaan käännyttää koko perhe maasta, mutta toimeenpanopäätös peruttiin myöhemmin.
Miksi turvapaikanhakijoita palautetaan Afganistaniin?
Keskeinen kiista palautuksissa on se, onko Afganistan riittävän turvallinen maa, että sinne voidaan käännyttää ihmisiä. Sosiaalisessa mediassa on viitattu muun muassa ulkoministeriön matkustustiedotteeseen ja perustuslakiin sekä väitetty näiden tekevän palautuksista laittomia.
– Tietojen mukaan Suomi on pakkopalauttamassa ensi yönä turvapaikanhakijoita Kabuliin, huolimatta siitä, että Afganistan ei YK:n maatietojen mukaan ole turvallinen maa. Esimerkiksi Saksassa viisi osavaltiota on jo pysäyttänyt palautukset Afganistaniin turvallisuustilanteen heikennyttyä, arvosteli esimerkiksi kansanedustaja Eva Biaudet (r.).
Sisäministeriön mukaan sekä Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätökset että tuomioistuinten ratkaisut niistä tehtäviin valituksiin perustuvat ajantasaiseen tietoon Afganistanin turvallisuudesta. Jos turvallisuustilanne muuttuu, se otetaan huomioon päätöksenteossa.
– Afganistanin turvallisuustilanne ei ole viime aikoina merkittävästi muuttunut. Afganistanin turvallisuustilanteelle on ominaista aaltoilu, tietyillä alueilla taistelut välillä kiihtyvät ja välillä laantuvat. Pysyvää kehitystä parempaan ei ole valitettavasti tapahtunut. Sen vuoksi Afganistanissa on joitakin alueita, joille ei palauteta ihmisiä, ministeriö selostaa tiedotteessaan.
Viimeisin arvio Afganistanin turvallisuustilanteesta on tammikuulta 2016. Tämän jälkeen arviointia ja joitakin alueita on todettu turvattomiksi ja palautuksia ei siten ole sinne tehty. Arviointia tehdään ministeriön mukaan jatkuvasti.
– Sisäistä pakoa voidaan kuitenkin soveltaa eli Maahanmuuttovirasto ja tuomioistuimet ovat katsoneet, että esimerkiksi Kabuliin voi palata.
Kyse keskustelussa on siis pohjimmiltaan juridisista arvioista sekä käsityksestä Afganistanin turvallisuudesta. Esimerkiksi poliitikkojen on hankala asiaan puuttua muuten, kuin hitaan lainsäädäntötien kautta.
Mihin palauttaminen vastoin ihmisen tahtoa perustuu?
Sisäministeriön mukaan palauttaminen on osa turvapaikkaprosessia, joka on käytössä koko EU:ssa. Suomi palauttaa kotimaihinsa sellaisia ihmisiä, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa, mutta sen edellytykset eivät täyty.
Ennen palautusta ihmisillä on ollut mahdollisuus hakea muutosta saamaansa päätökseen. Palautettavat ihmiset ovat siis käyneet valitusprosessin loppuun ja päätös on lainvoimainen.
Ylelle palautuksia kommentoineen sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan turvapaikanhakijoiden vapaaehtoinen paluu on pääratkaisu, mutta kielteisen päätöksen saaneen on tavalla tai toisella poistuttava maasta.
– Lähtökohta on aina se, että ihminen noudattaa saamaansa lainvoimaista päätöstä ja poistuu itse maasta. Joka viikko noin 100 ihmistä palaa Suomesta lähtömaahansa, myös Afganistaniin. Tämä sisältää sekä vapaaehtoisesti lähteneet että poliisin tekemät palautukset. Noin 150 henkilöä hyödyntää vapaaehtoista paluuta joka kuukausi, sisäministeriö kertoo.
Vapaaehtoisesti palaava voi saada myös taloudellista tai aineellista tukea elämän uudelleenrakentamiseen.
Ministeriö myös muistuttaa tiedotteessaan, että maanantain lento oli täysin normaali palautuslento. Vastaavia lentoja tehtiin 2016 noin 30 kappaletta. Tänä vuonna lentoja on tehty 6, joista kolme Afganistaniin.
Ministeriön mukaan eilinen lento sujui hyvin ja rauhallisesti. Lennolla oli kymmenen käännytettyä ihmistä.
