”Perustulon monia vaikutuksia vaikea ennustaa”

Ajatushautomo Tänk selvittää, millä edellytyksillä erilaisia perustulomalleja voisi kokeilla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tänk lähestyy perustulomallia kokeellisen taloustieteen kautta.

”Selvityshankkeen loppuraportin on tarkoitus sisältää esitys siitä, miten luotettava kokeilu voitaisiin Suomessa järjestää, mitä lainsäädännöllisiä esteitä kokeilulle mahdollisesti on, sekä minkälainen perustulomalli olisi kokeilun kannalta helpoin”, Tänk toteaa tiedotteessaan.

Tänkin raportin on määrä valmistua marraskuun lopulla.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti keskiviikkona alueellista perustulokokeilua toteutettavaksi seuraavalla hallituskaudella. Työeläkevakuuttajat Tela ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra rahoittavat selvityksen.

Tänkin mukaan erilaisista perustulon kaltaisista malleista on käyty keskustelua jo pitkään sekä Suomessa että muualla maailmassa. Toistaiseksi perustulon käyttöönoton edellytyksiä ei kuitenkaan ole tarkemmin arvioitu.

”Koska perustulo eroaa meidän nykyisestä sosiaaliturvajärjestelmästämme niin suuresti, monet vaikutukset eivät ole ennustettavia”, selvityksestä vastaava tutkija Ohto Kanninen Ajatushautomo Tänkistä toteaa.

Kannisen mukaan näitä vaikutuksia voidaan parhaiten tutkia kokeellisella asetelmalla, samalla tavoin kuin lääkeaineiden monimutkaisia vaikutuksia ihmiskehoon tutkitaan.

Tänkin selvityksessä esitellään lyhyesti mitä perustulokokeiluja maailmalla on jo tehty, miten niiden vaikutuksia on arvioitu ja mitä vaikutuksia niistä on löydetty.

”Perustulomalleista on helpompi keskustella, kun on käytössä luotettavaa ja analyyttistä tietoa siitä, miten tällainen kokeilu olisi periaatteessa järjestettävissä. Tietoa ja ymmärrystä lisäämällä voidaan välttyä turhalta yhteiskunnalliselta vastakkainasettelulta”, Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kommetoi.

Siimeksen mukaan perustulo ja ansiosidonnainen työeläke voivat äkkiseltään katsottuna tuntua tavoitteiltaan vastakkaisilta. Hänen mielestään ne sisältävät molemmat kuitenkin jaetun tausta-ajatuksen työn merkityksestä.

”Molemmissa malleissa ajatellaan, että ihmisellä tulisi olla mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään”, Siimes huomauttaa.

Myös Sitran yliasiamies Mikko Kosonen toivoo lisää tietoa perustulokokeilun pohjaksi.

”Suomessa tarvitaan nyt rohkeutta ottaa esille yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta suuria kysymyksiä, siksi olemme mukana rahoittamassa selvitystä”, Kosonen toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)