Tilastokeskuksen julkaisema tilastokuva avioitumisesta iän mukaan näyttää naisten avioitumisessa selvän piikin 50 ikävuoden alla.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen jakoi kuvan twitterissä. Hän selittää sitä taloudellisilla syillä.
”Tiedättekö, mikä tuo piikki on? Se on leskeneläkkeen ikäraja. Rakkautta vai rationaalisuutta”, hän kysyy.
Myös toinen Nordean ekonomisti, Pasi Sorjonen on jakanut kuvan.
”#Raha ei muka vaikuta ihmisten käyttäytymiseen. Jopa avoparien avioitumisikään…”, Sorjonen kirjoittaa.
Iltalehti on uutisoinut asiasta ja haastatellut tilastokeskuksen yliaktuaaria Timo Nikanderia. Hän vahvistaa, että jyrkkä piikki tilastoissa ei ole merkki viidenkympin villityksestä.
”Siinä on kyse rahalla kikkailusta. Kyse on leskeneläkkeestä ja uusiin naimisiin menevälle leskelle myönnettävästä kertasuorituksesta”, Nikander sanoo.
Hän muistelee, että selittäviä tekijöitä on toinenkin. Sekin kuitenkin liittyy leskeneläkkeeseen ja 50 vuoden rajapyykkiin.
Kelan leskeneläke on osa perhe-eläkettä. Sitä voi saada leski, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta. Leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke ja sen jälkeen mahdollisesti jatkoeläke. Alku- ja jatkoeläkkeen lisäksi Kela voi maksaa leskelle asumistukea.
Jos jatkoeläkettä saava leski menee naimisiin alle 50-vuotiaana, Kela maksaa hänelle kertasuorituksena seuraavan kolmen vuoden leskeneläkkeen. Edellytyksenä on, että leski on ennen uutta avioitumistaan ehtinyt saada leskeneläkettä vähintään vuoden ajan.
Leskeneläkettä maksetaan myös työeläkejärjestelmästä.
