Edellinen hallitus antoi siunauksensa Fortumin sähköverkon myynnille loppuvuodesta 2013. Myynnin kautta Caruna Oy:llä on Suomen suurin markkinaosuus sähkönsiirrosta. Suomessa Carunan omistuksesta on yhteensä 20 prosenttia eläkevakuutusyhtiö Kevalla ja Elolla. Loput omistajat ovat ulkomaisia sijoitusyhtiöitä.
– Sijoittajat vaativat suuria voittoja ja pieniä veroja. Kummatkin tavoitteista ovat toteutuneet. Vuonna 2014 Caruna teki Suomessa 50 miljoonaa euroa voittoa, josta se maksoi vaivaiset 1,6 prosenttia veroja Suomeen. Loput vietiin sisäisten järjestelyjen kautta veroparatiiseihin, toteaa Ville Vähämäki.
Hän muistuttaa, että kun kaupat tehtiin, meille kuluttajille lupailtiin, ettei mitään valtavia hintapiikkejä ole luvassa.
– Nyt voidaan todeta, ettei tämä pitänyt paikkaansa. Caruna nosti sähkön siirtohintaa omien sanojensa mukaan keskimäärin 27 prosenttia. Kun tarkastelee hintamuutoksia, totuus on monen kuluttajan kohdalla sähkönsiirron osalta lähes 40 prosenttia ja perusmaksun osalta jopa 50 prosenttia, Vähämäki toteaa tiedotteessaan.
Caruna perustelee hinnankorotuksia investoinneilla, jotka se joutuu tekemään maakaapelointiin. Maakaapelointi on välttämätöntä, jotta vuonna 2013 lakiin tulleet velvoitteet sähkönsiirtovarmuudesta täytetään. Hallituksen silloisessa esityksessä kerrotaan, että maakaapelointi aiheuttaa kotitalouksille noin 16-22 prosentin hinnankorotuksen kulutuksesta riippuen.
– Esityksessä kuitenkin huomautetaan, että nämä korotukset tulevat voimaan pitkällä aikavälillä 15 vuoden kuluessa. Nyt mennään yhdessä yössä korotusarvion yli niin, että heilahtaa. Voi vain kuvitella, mikä sähkön siirtohinta on 15 vuoden päästä, sanoo Vähämäki.
Hän toteaa, että eduskunnan täysistuntojen vanhoja pöytäkirjoja selatessa voi vain ihmetellä, miten sinisilmäisesti demareidenkin riveistä esitettiin huolta sähköverkon myynnin seurauksista.
– Ne puheet voi nyt viimeistään kuitata sumutukseksi, sillä SDP:n silloinen puheenjohtaja (Jutta Urpilainen) oli mukana kauppaa siunaamassa.
Vähämäen mukaan perussuomalaiset kannattavat tervettä markkinataloutta, jossa kilpailu toimii myös kuluttajan hyödyksi.
– Sähkönsiirto ja markkinatalous eivät kuitenkaan mahdu samaan lauseeseen. Sähkönsiirrossa kilpailu on käytännössä mahdotonta, jos ja kun kukaan täysjärkinen ei rakenna monia linjoja vierekkäin. Sähköverkkoa myymällä luotiin markkinoille valtava yksityinen monopoli. Summa Summarum. Valtio menetti kaupassa sähkönsiirron strategisen omistuksen, yhteisöverotuotot ja vakaan tulon Fortumin sähköverkosta, Vähämäki toteaa.
