Kansanedustaja Pauli Kiurun (kok.) ensimmäisenä allekirjoittamassa keskustelualoitteessa ovat mukana muun muassa entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.), ETYJ:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja ja ex-ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.), ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ja Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).
Myös muun muassa vihreiden ex-puheenjohtaja Anni Sinnemäki kuuluu allekirjoittajiin. Muut allekirjoittajat ovat eduskunnan puolustusvaliokunnan jäseniä ja varajäseniä.
Aloitteen mukaan Suomen puolustuspoliittinen ympäristö on muuttunut viimeisen vuoden aikana haasteellisemmaksi ja vaikeammin ennustettavaksi.
”Runsas vuosi sitten käydyn Suomen turvallisuutta ja puolustuspolitiikkaa koskevan selonteon jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut niin suuria muutoksia, että keskustelua on jatkettava”, Pauli Kiuru toteaa tiedotteessa.
”Myös Suomen puolustusvoimien rahoitus ja tulevat kalustohankinnat sekä sotilasjohdon varoittavat lausunnot suorituskyvystämme on nostettava keskusteluun”.
Keskustelualoitteen tekstin mukaan ”valitettavasti taloudellinen realismi ja poliittinen idealismi eivät enää kohtaa. Puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys ja puolustusmateriaalien laaja vanheneminen vuosikymmenen puolivälistä alkaen eivät mahdollista tulevaisuudessa vaikuttavuudeltaan nykytasoisen puolustusvoimien ylläpitoa. Komentajan julkisuudessa antamien lausuntojen mukaan puolustusvoimat ei voi tulevaisuudessa selvitä ilman lisärahoitusta niistä tehtävistä, joita poliittinen johto on sille asettanut”.
Aloitteen mukaan hallitusohjelman ”sanamuodot antavat sekavan kuvan Suomen harjoittamasta politiikasta ja tavoitteista. Myös puolustusministeri Carl Haglund on todennut julkisesti, että Suomen Nato-optio on hämärä ja harhaanjohtava käsite”.
”Valtioneuvoston selonteon käsittelyn jälkeen Suomen toimintaympäristö on muuttunut haasteellisemmaksi ja entistä vaikeammin ennustettavaksi. Selontekoprosessi alkoi vuonna 1995 ja nykyinen muutostahti on sen jälkeisen ajan nopeinta. Lisäksi suomalaisten upseerien luottamus alkaa horjua puolustuskykymme uskottavuuteen. Tilannetta on pahentanut määrärahaleikkaukset ja henkilökunnan vähennysohjelma”, aloitteessa todetaan.
Aloitetekstin mukaan ”myös Suomessa on noussut esille huoli Ruotsin puolustuskyvyn uskottavuudesta. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak on arvioinut Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksen olevan entistä todennäköisempi lähivuosina. Ruotsin mahdollinen jäsenyys Nato-maa Norjan rinnalle olisi Suomen kannalta merkittävä muutos nykytilanteeseen verrattuna”.
