Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty arvioi, että Nato-jäsenyyden kautta voisi olla saatavissa resurssihyötyä, mutta viiveellä.
– Lisäarvoa siitä on saatavissa, mutta se lisäarvo tulee hyvin hitaasti ja sen rahallinen vaikutus on pitkän tien päässä. Silloin pitäisi jo puhua yhteisistä suorituskyvyistä ja siitä, että voisimme luottaa siihen, että jonkun toisen hallussa oleva puolustukseen liittyvä materiaali tai puolustuskyky on meidän käytettävissämme kaikissa tilanteissa. Ja silloin olemme varsin erilaisessa tilanteessa, kuin Suomi on tänä päivänä, Räty huomautti eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Räty arvioi, että Suomen geostrateginen tilanne, historia ja nykyinen puolustusratkaisu edellyttävät tällä hetkellä sitä, että kaikki suorituskykypaketit ovat omissa käsissämme.
Nato-jäsenyyskään ei muuttaisi radikaalisti asetelmaa:
– Emme voisi jäsenyyden kautta tehdä ratkaisua, että heitämme oman itsenäisen puolustuksemme reppuun ja repun hukkaan. Meidän on pidettävä puolustus omissa käsissämme riippumatta siitä, olemmeko jäseniä vai emme, riippumatta siitä, teemmekö syvempää kansainvälistä yhteistyötä vai emme, Räty katsoo.
Kansliapäällikkö Räty muistuttaa myös Natoon liittyneistä valtioista, jotka ryhtyivät ajamaan alas omaa puolustustaan ja ovat sittemmin joutuneet korjaamaan ratkaisujaan.
