Hallitusohjelmasta käydyssä eduskuntakeskustelussa tällä viikolla entinen puolustusministeri, RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund syytti hallitusta harhautuksesta ja silmänkääntötempusta, koska hallitus on väittänyt, että puolustukseen annetaan lisää rahaa.
Haglundin mukaan hallituksen kaavamaiset leikkaukset tulevat koskemaan myös puolustushallintoa ja käytännössä puolustushallinnon kehysbudjetti pienenee huolimatta hallituksen lupauksista.
Keskusteluun lisäsi kierroksia se, kun puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) myönsi, että hallitus toisella kädellä antaa ja toisella kädellä ottaa puolustusvoimilta. Parlamentaarisesti sovittu määrärahojen lisäys on kohdistettu materiaalihankintoihin, mutta samaan aikaan hallitus aikoo leikata kaikkien hallinnonalojen toimintamenoista.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kuitenkin vakuutti, että hallitus pitää kiinni parlamentaarisen ryhmän rahoitusehdotuksesta ja että puolustusvoimien toiminta turvataan.
Vanhat säästöt ja lisäraha kumoavat toisensa
Puolustusministeriön talousjohtaja Kristiina Olsson katsoo Haglundin kommentin pitävän paikkansa.
– Meillä oli edellisellä hallituskaudella niin suuret leikkaukset. Pääpiirteittäin voisi sanoa, että aikaisemmat leikkaukset korvautuvat nyt tällä korotuksella. Tällä hallituskaudella meidän kehystaso ei ole nouseva, vaan se on aika vakaa, Olsson sanoo.
Kataisen hallituksen ohjelmassa puolustusvoimiin kohdistettiin 200 miljoonan euron säästöt, jotka toteutettiin leikkaamalla yleisistä toimintamenoista ja materiaalihankinnoista sekä organisaatiomuutoksilla. Sen lisäksi hallitus leikkasi vielä kaikilta hallinnonaloilta. Puolustusministeriön hallinnonalalle kohdistunut noin 50 miljoonan euron säästö vaikuttaa vielä tällä vaalikaudella.
Käytännössä parlamentaarisesti sovittu 50 miljoonan euron lisämääräraha ja viime vaalikaudelta ulottuvat 50 miljoonan euron säästöt kumoavat toisensa ensi vuoden budjetissa. Seuraavina vuosina päästään kuitenkin plussan puolelle, kun määrärahat lisääntyvät 30 miljoonalla eurolla vuosina 2017 ja 2018 ja 20 miljoonalla eurolla vuosina 2019 ja 2020.
Uudet säästöt uhkaavat puolustusvoimia
Epävarmuutta tällä hetkellä aiheuttaa se, että vaikka Sipilän hallitus on päättänyt kasvattaa puolustusvoimien määrärahoja asteittain 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä, niin hallitus on myös päättänyt, että kaikkien hallinnonalojen toimintamenoista leikataan asteittain yhteensä 120 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Näitä toimintamenosäästöjä ei ole vielä jyvitetty ministeriöittäin. Hallitus päättää asiasta syyskuussa.
Virkamiehet tekevät kuitenkin lähipäivinä ehdotuksensa siitä, miten 120 miljoonasta ensi vuodelle kohdistettu 30 miljoonan euron toimintamenosäästö jyvitetään ministeriöittäin. Mikäli summa jaettaisiin suhteessa toimintamenojen kokoon, kuten aiemmin on tehty, niin puolustusministeriön hallinnonalalla se merkitsisi 15 prosenttia eli 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2016. Koko hallituskauden aikana säästö nousisi 18 miljoonaan euroon samalla jakotavalla.
Käytännössä säästöjä olisi vaikea tehdä muusta kuin puolustusvoimien toimintamenoista. Tähän kohdistuu puolustusministeri Jussi Niinistön huoli. Niinistö sanoi, että puolustushallintoon kohdistuva toimintamenojen leikkaus aiheuttaa ongelmia ja vaarana on, että puolustuksen materiaalinen taso paranee tällä vaalikaudella, mutta toiminnallinen puoli ei.
Vaikka puolustusvoimat joutunevatkin kantamaan osuutensa uusista toimintamenosäästöistä, niin siitä huolimatta määrärahat nousevat vaalikauden aikana. Eivät kuitenkaan vielä ensi vuonna.
