Valtiovarainministeriön mukaan velkaantuminen ei taitu ennustejaksolla, joka päättyy vuoteen 2018. Julkisen talouden velka nousee 66,9 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Onhan se selvää, että olemme jo niin kaukana 60 prosentista, että väistämättä olemme siinä tilanteessa, että velkasuhteen kasvu on komission luupin alla, valtiovarainministeriön vakausyksikön päällikkö Mikko Spolander sanoo Verkkouutisille. Valtiovarainministeriö julkisti tänään taloudellisen katsauksensa.
EU:n sääntöjen mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää 60 prosenttia. Toistaiseksi solidaarisuusmenot kriisimaille ja suhdannekorjattu velka ovat pelastaneet Suomen menettelyiden käynnistämiseltä, kun velkakriteerin ylitystä on arvioitu.
– Vuonna 2016 velkasuhde on jo niin korkea, että näiden erityistekijöiden selitysvoima alkaa tippua pois, Spolander toteaa.
Spolanderin mukaan Suomi ei ole enää turvallisella puolella, vaan on olemassa todellinen riski menettelyjen käynnistämisestä.
Komissio katsoo vuoden 2017 keväällä, kuinka korkeaksi Suomen julkinen velka nousi vuonna 2016. Hallitus joutuu pohtimaan omia toimenpiteitään jo elokuun budjettiriihessä.
Velkaantuminen ei taitu
Kesäkuussa ennustekuva on alijäämän osalta heikompi kuin edellisessä valtiovarainministeriön ennusteessa. Suurin yksittäinen tekijä on kilpailukykypaketti, jonka vaikutuksesta sosiaalivakuutusmaksut ja ansiotuloverot alenevat.
– Vaikutus tulopuolella on selvästi julkista taloutta heikentävä, Spolander toteaa.
EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämän on oltava alle kolme prosenttia.
– Siinä mielessä ollaan turvallisella puolella, mutta velkasuhde on yli 60 prosenttia ja kasvaa, mikä on huolestuttava asia. Se tulee meidän eteen ennemmin tai myöhemmin, Spolander sanoo.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että velkaantuminen taittuu vaalikauden loppuun eli vuoteen 2019 mennessä.
– Kun katsoo ennustetta, eihän siltä ajatukselta voi välttyä, että me emme ole saavuttamassa tavoitteita ainakaan tällä ennustejaksolla, Spolander toteaa.
Velkaantumiseen vaikuttavat paitsi hidas talouskasvu, niin myös valtion ja kuntien alijäämät.
– Jos kokonaistuotanto kasvaisi, se sallisi korkeammat alijäämät.
Valtiovarainministeriön tänään julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talouskasvu on tänä vuonna suhdannehuipussaan ja vaimenee sen jälkeen. Talouskasvuksi ennustetaan tälle vuodelle 1,4 prosenttia.
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset tulevat voimaan vuosina 2017 ja 2018. Kilpailukykypaketin dynaamiset vaikutukset näkyvät vasta ennustejakson jälkeen.
