Valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen vetämä johtoryhmä ruotii perusteellisesti rakennepoliittisen ohjelman toteutumista tänään julkistetussa loppuraportissaan. Johtoryhmän mielestä rakennepakettia vaivasi sitoutumisen puute.
– Hallitusryhmien puheenjohtajien päätöksistä ei tullut hallituksen yhteisiä päätöksiä. Se, että sektoriministerit pitivät hallitusryhmien puheenjohtajien sopimuksia lähinnä valmistelua ohjaavina suuntaviivoina, ei edistä sitoutumista uudistusten tavoitteisiin sektoriministeriöissä, Hetemäen johtoryhmä toteaa loppuraportissaan.
Päätösten toimeenpano on sektoriministeriöiden vastuulla, mutta ilman vahvaa sitoutumista paine ja halu etsiä uusia ratkaisuja on pieni. Lisäksi johtoryhmän mukaan taloudellinen näkökulma on vain yksi monista näkökulmista, jotka ohjaavat hallituksen päätöksentekoa. Taloudellisesti tiukkoina aikoina ristiriita eri näkökulmien välillä on ilmeinen. Sen vuoksi johtoryhmän mielestä tavoitteet pitäisi asettaa tärkeysjärjestykseen.
– Kun kuva talouden tilasta ja näkymistä muuttuu, osa hallitusohjelmassa päätetyistä tavoitteista voi osoittautua epätarkoituksenmukaisiksi. Näihin tavoitteisiin liittyvä valmistelu kuitenkin jatkuu sektoriministeriöissä, ellei erikseen päätetä, että valmistelu lopetetaan, johtoryhmä toteaa.
Johtoryhmän mielestä hallituksen kyky päättää uudistuksista ja toimia yhtenäisesti on välttämätöntä, jotta se voi ohjata valmistelua ja toimeenpanoa tehokkaasti niin, että uudistukset toteutuvat sen päättämällä tavalla.
– Yksi syy rakenneohjelman valmistelun ja toimeenpanon etenemisen nihkeästi ja tarpeeseen täydentää ohjelmaa toistuvasti on ollut puutteellinen omistajuus ja sitoutuminen poliittisella ja hallinnollisella tasolla.
Resursseja haaskattiin mitättömiin hankkeisiin
Johtoryhmä pitää rakennepoliittista ohjelmaa jo lähtökohdiltaan ongelmallisena. Rakennepaketti sisälsi 71 yksittäistä uudistusta, joista osa oli hyvin suuria ja osa hyvin pieniä uudistuksia.
Esimerkiksi eläkeuudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen arvioitiin kohentavan julkisen talouden kestävyyttä merkittävästi, kun taas osa uudistuksista oli kestävyysvajevaikutuksiltaan marginaalisia. Lisäksi suuri osa uudistuksista oli sellaisia, joiden taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi ei ole luotettavia menetelmiä.
– Uudistusten valmistelu ja toimeenpano syövät resursseja. Tavoitteiden kannalta mitättömien, yhdentekevien tai haitallisten uudistusten valmisteluun käytetyt resurssit ovat pois tarkoituksenmukaisemmasta käytöstä, johtoryhmä huomauttaa.
Johtoryhmä toteaa johtopäätöksenään, että uudistusten painopisteen on oltava keskeisissä kokonaisuuksissa. Rakennepoliittisessa ohjelmassa suuri määrä pieniä uudistuksia vei huomiota ja söi voimavaroja suurten uudistusten valmistelusta ja toimeenpanosta.
Johtoryhmän mielestä vaikutusarviot päätöksenteon taustaksi ovat oleellisia, ja niiden pitää olla objektiivisia ja realistisia.
Toimilla niukasti vaikutusta kestävyysvajeeseen
Rakennepoliittisen ohjelman toteutumisesta johtoryhmän arvio on karu: ohjelman mahdollisia suotuisia vaikutuksia talouden kasvuun, työllisyyteen ja julkiseen talouteen on voitu ottaa kestävyysvajearvioissa huomioon vain vähän. Vaikka valtaosa rakennepaketin toimista on edennyt toteutukseen, niillä ei ole ollut juurikaan vaikutusta kestävyysvajeeseen.
Mikäli työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeratkaisu toteutuu ensi vaalikaudella, se voi pienentää kestävyysvajetta noin 1 prosenttiyksikön. Tiedot monien muiden toimien yksityiskohdista eivät edelleenkään riitä vaikutusarvion tekemiseen. Rakennepaketin tavoitteena oli kuroa umpeen 4,7 prosentiksi bkt:sta arvioitu kestävyysvaje.
Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä koituvia säästöjä puuttuu yli 700 miljoonaa euroa, kun tavoitteena oli vähentää kuntien menoja miljardilla. Lisäksi kokonaissäästö jää merkittävästi suunniteltua alhaisemmaksi, koska tehtäviä on siirretty kunnilta valtiolle.
Kuntatalouden hoitoon ja ohjaukseen on kuitenkin luotu mekanismeja, jotka mahdollistavat kuntatalouden kestävyyden hoitamisen aiempaa olennaisesti paremmin.
Johtoryhmä hoputtaa sote-uudistusta
Eläkeuudistuksen ohella rakennepoliittisen ohjelman merkittävin uudistus on sote-uudistus. Perustuslakivaliokunta edellytti sote-lain hallinto- ja rahoitusmalliin merkittäviä muutoksia. Korjattu lakiehdotus on parhaillaan perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Johtoryhmän mukaan uusi laki mahdollistaa uusien tuotantotapojen käyttöönoton sekä järjestelmän tehostamisen, mutta uudistuksen vaikutuksia ei ole kyetty arvioimaan luotettavasti.
Johtoryhmä painottaa, että sote-uudistus on saatava maaliin vielä tällä vaalikaudella tai heti seuraavan vaalikauden alussa uhkaavan menopaineen vuoksi. Johtoryhmän mielestä parlamentaarisesti sovituista integraatiolähtökohdista on pidettävä kiinni ensi hallituskauden uudistuksissa riippumatta siitä, miten toiminta organisoidaan. Organisointimallia valittaessa tulisi turvata tilaaja–tuottaja-periaatteen toteutuminen ja mahdollisuus hankkia palveluita myös yksityisiltä tuottajilta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon budjettikehysjärjestelmän keskeisistä piirteistä on olemassa hahmotelma.
Työurien pidentämisestä johtoryhmä toteaa, että valtiovarainministeriön asiantuntijoiden arvion mukaan työuran alkupäähän sekä työuran katkoksiin kohdistuvat toimet, joista on voitu laatia kvantitatiivinen arvio, eivät riitä pidentämään työuria puolella vuodella.
Rakenneohjelman tavoitetta alentaa rakenteellista työttömyyttä yhdellä prosenttiyksiköllä ei olla saavuttamassa. Talouden hidas kasvu, jopa supistuminen, näkyy työttömyyden kasvuna.
Talouden tuotantopotentiaalin nousulle asetettua tavoitetta johtoryhmä pitää kunnianhimoisena ja toteaa, että sitä on vaikea edistää hallinnollisin päätöksin. Maltillinen palkkaratkaisu syksyllä 2013 on kuitenkin tukenut talouden tuotantopotentiaalin kasvulle asetettua tavoitetta. Valtion ja metropolialueen kuntien tonttitarjontaa koskeva sopimus edistää toteutuessaan infrastruktuurin rakentamista, asuntotuotantoa ja sitä kautta talouden tuotantopotentiaalin kasvua.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt tänään kokouksessaan johtoryhmän loppuraporttia. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) antaa rakennepoliittisesta ohjelmasta ilmoituksen eduskunnalle 11. maaliskuuta.
