– Vielä muutama vuosi sitten meillä ei ollut tällaisia uhkia, mitä meillä nyt on, Paula Risikko (kok.) totesi tiistaina sisäministeriön tilaisuudessa Helsingissä.
Parhaillaan valmisteltavaa uutta siviilitiedustelulainsäädäntöä tarvittaisiin sisäministerin mukaan muun muassa terrorismiepäiltyjen valvontaan. Hän korosti, että uhkiin on nyt viimeistään herättävä, vaikka Suomi ei varsinainen kansainvälisen terrorin kohdemaa olekaan.
Viranomaisyhteistyöllä on Paula Risikon mukaan tässä suuri rooli. Tiedonvaihto liittyy esimerkiksi terrorismintorjunnan kohdehenkilöihin. Heitä on suojelupoliisin mukaan Suomessa jo satoja.
– Meillä on todella 300 sellaista henkilöä, jotka arvioidaan tällaisiksi kohdehenkilöiksi, joihin suojelupoliisi muun muassa erityisesti satsaa. Supolta on siirtynyt esitutkintaan lukuisia terrorismikytköksiä.
Merkittävin yksittäinen terroriuhkaan vaikuttava tekijä on sisäministeriön arvion mukaan etenkin Syyrian ja Irakin konflikteihin liittyvä kotiin palaavien niin kutsuttujen vierastaistelijoiden uhka. Kaikkiaan Suomesta lähteneitä on 80. Takaisin on tullut yli 20 henkilöä. Heistä moni on ottanut osaa aseelliseen toimintaan.
– Meillä on aikamoinen määrä näitä taistelijoita ja nämä kotiin palaavat vierastaistelijat ovat yksi lähivuosien suurimmista turvallisuusuhkista ja työllistävät suojelupoliisia ja muista viranomaisia vielä useiden vuosien ajan.
Risikon mukaan tällaisten henkilöiden seuranta on vaativaa sekä osaamisen että resurssien puolesta. Resurssipuolella Suomi on hänen mukaansa muita Pohjoismaita jäljessä.
”Syrjäytyneet alttiita”
Kansainvälinen terrorismi on Paula Risikon mukaan juurtumassa Suomeen. Se ilmenee muun muassa terrorismiverkostojen synnyssä. Suojelupoliisissa puhutaan jo ”salafistijihadistisesta alamaailmasta”. Verkkouutiset kertoo asiasta lisää tässä.
Paula Risikon mukaan jihadistiset verkostot levittävät propagandaa ja houkuttelevat uusia jäseniä. Erityisen alttiita ovat syrjäytyneet. Tämän vuoksi muillakin kuin poliisiviranomaisilla on Risikon mukaan rooli radikalisoitumisen torjunnassa.
– Mielestäni kaikki teot, joita tehdään syrjäytymisen ehkäisemiseksi, ovat myös tekoja ekstremismin ja radikalisoitumisen ehkäisemiseksi, hän toteaa Verkkouutisille tilaisuuden jälkeen.
Euroopassa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei moni Lähi-itään matkustava jihadisti ole ensimmäisen polven maahanmuuttaja.
Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan esimerkiksi Suomesta lähteneistä niin kutsutuista vierastaistelijoista puolet on elänyt käytännössä koko ikänsä Suomessa.
Ilmiö saa Paula Risikon mietteliääksi. Tarkkaa syytä on vaikea sanoa.
– Olen itse seurannut tätä aika monen vuoden ajan ja ollut paljon nuorten kanssa tekemisissä. Kyllä meillä on aika paljon sitä sellaista nuorten pahoinvointia, ja juuri siihen pitää satsata, hän pohtii.
Sisäministeri Risikon mielestä radikalisoitumisessa näkyy myös tiedon liikkumisen nopeus.
– Kun maailma muuttuu ympärillä, näkyvät ne lieveilmiöt myös täällä Suomessa. Me emme ole missään lintukodossa tai kotelossa, jonne tiedot eivät kulje. Kun tiedot liikkuvat, myös vaarat liikkuvat.
