Kuninkaallisen sotatutkimusakatemian johtaja Mike Winnerstig kertoo Hufvudstadsbladetissa huomanneensa, että monet suomalaiset poliitikot argumentoivat sangen heikosti Suomen turvallisuuspoliittisista suuntaviivoista. Tämä näkyy erityisesti suomalaisessa Nato-keskustelussa.
Winnerstig sanoo suhtautuvansa suomalaisten viljelemään Nato-option käsitteeseen skeptisesti. Ruotsin virallisessa doktriinissa ei tunneta mitään Nato-optiota, vaan hallituksessa on selkeästi ilmaistu, ettei Ruotsi hae Nato-jäsenyyttä. Asiaan voi tulevaisuudessa tulla muutos, jos tällä hetkellä oppositiossa vaikuttava ja Nato-jäsenyyttä kannattava porvariallianssi pääsee valtaan.
– Suomalaiset poliitikot painottavat, että maalla on Nato-optio samaan aikaan kun he jatkuvasti toteavat, ettei mahdollisuutta missään nimessä käytetä hyväksi. Venäläisille lienee tällöin tulevan selväksi, ettei Suomi tule koskaan tekemään mitään asian eteen. Etenkin, jos Venäjältä kovaäänisesti todetaan, että Nato-jäsenyys olisi huono idea Suomelle, Winnerstig arvioi.
Winnerstigin mukaan Ruotsia ei kiinnosta Suomen puolustusratkaisu niin paljon kuin Suomea kiinnostaa Ruotsin. Hän viittaa tällä keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen puoluekokouspuheeseen, jossa tämä toivoi Suomen ja Ruotsin pysyvän puolustusliiton ulkopuolella.
– Ruotsissa ei kirjoitettu puheesta mitään. Jos joku siihen reagoikin, niin silloin ajateltiin Vanhasen haluavan elvyttää Kekkosen linja, Winnerstig arvioi.
Winnerstigin mukaan vakavampi kysymys on presidentti Sauli Niinistön suhtautuminen ja tämän lausunnot puolustuslinjauksista viime vuosina.
– Ennen kuin Niinistöstä tuli presidentti, niputettiin hänet Naton puolestapuhujiin. Nykyään häntä näyttää olevan vaikea kutsua sellaiseksi. Hän vaikuttaa muuttaneen mielipidettään. Tästä näkökulmasta katsoen on jännittävää, että Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee tapaamassa Niinistöä myöhemmin tänä kesänä, Winnerstig toteaa.
Winnerstigin mukaan presidentti Niinistön viimevuotinen puhe suurlähettiläspäivillä Helsingissä on saanut monet kummastelemaan Suomen linjaa. Presidentti totesi puheessaan joutuvansa olemaan tarkka silloin, kun Suomelle esitetään osavastuuta Baltian puolustamisesta. Presidentti sanoi puheessaan, ettei Suomi ole asemassa, jossa se voisi antaa muille sellaisia sotilaallisia turvatakuita, joita sillä itselläänkään ei ole.
– Presidentti Niinistön ulostulo aiheutti sen, että Baltian maat ja myös Ruotsi alkoivat katsoa Suomea kohti ja pohtia, että jaahas, te ette halua tehdä mitään auttaaksenne ystäviänne pinteessä. Mielestänne muiden tulee kuitenkin auttaa Suomea, jos teille on käymässä huonosti. Ajatukset eivät oikein kohtaa. Jos halutaan saada mahdollisuus avun saamiseen, on vastaavasti oltava valmis antamaan apua. Jos saamme useamminkin kuulla tämänkaltaisia linjauksia Suomesta, on olemassa riski, että muun maailman mielestä Suomi saa pärjätä itsekseen, Winnerstig toteaa.
Winnerstigin mukaan avun antaminen ei suoranaisesti tarkoittaisi sitä, että suomalaisia asevoimia lähetettäisiin Suomenlahden toiselle puolelle. Hän ei usko, että Suomi Naton jäsenenä pakotettaisiin käyttämään joukkojaan Baltian turvaamiseen.
– Se puhe on hölynpölyä. Jos Suomesta tulisi Naton jäsen, se käyttäisi armeijaansa varmistamaan omia rajojaan samalla tavalla kuin tänäkin päivänä, Winnerstig sanoo.
