Työehtosopimuslaista seuraa niin sanottu työrauhavelvoite, joka tarkoittaa, että työehtosopimusten ollessa voimassa työsuhteeseen ja sen ehtoihin liittyvät lakot ovat kiellettyjä. Liittojen on velvollisuus valvoa, ettei työrauhaa rikota.
Lakkoja on väläytelty vastatoimenpiteeksi hallituksen päätöksistä alentaa lainsäädännöllä työvoimakustannuksia. Koska lakot kohdistuisivat poliittisten elinten tekemiin päätöksiin, kyseiset lakot olisivat niin sanottuja poliittisia lakkoja, eivät työehtosopimuslain tarkoittamia työtaistelutoimenpiteitä.
Kun työtaistelu ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen, lakko on pääsääntöisesti sallittu. Näin ollen poliittiset lakot ovat Suomessa joitakin erillisiä poikkeuksia lukuun ottamatta sallittuja, kunhan ne koskevat nimenomaisesti poliittisia päätöksiä. Ne ovat sallittuja myös silloin, kun työrauhavelvoite on voimassa, koska työrauhavelvoite koskee ainoastaan työehtosopimuksen ehtoja.
Poliittisia lakkoja eivät myöskään koske mitkään rajoitukset. Ne voivat siis olla kuinka pitkiä tahansa, eikä niihin liity mitään ilmoitusvelvollisuutta. Näin ollen poliittisia lakkoja johtuen hallituksen päätöksistä ei voisi työtuomioistuimissa tuomita laittomiksi lakoiksi, eikä niistä voisi seurata sakkoja.
Useissa länsimaissa kuitenkin poliittiset lakot ovat kiellettyjä. Euroopassa ne ovat kiellettyjä esimerkiksi Itävallassa, Alankomaissa ja Saksassa.
Saksassa poliittisten lakkojen kielto perustuu siihen, että demokraattisessa päätöksenteossa päätöksentekoelinten pitää pystyä muodostamaan päätöksen vapaina ulkopuolisesta painostuksesta. Kielto on tulkittu Saksan perustuslaista.
Toisaalta esimerkiksi Ranskassa poliittiset lakot ovat paitsi juridisesti sallittuja myös usein käytettyjä painostustoimenpiteitä laillisesti valittujen päätöksentekijöiden tekemiä päätöksiä vastaan.
