– Ratkaisut tästä valtavan suuresta strategisen suorituskyvyn hankkeesta tehdään ensi vaalikaudella, ja olennaista on, että tässä vaiheessa kaikki rahoitusvaihtoehdot ja hankinnan suuruusluokka ovat aidosti auki, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari sanoo.
Hän jatkaa, että puolustusvoimien suurten suorituskykyhankkeiden – laivojen ja hävittäjien – osalta keskeistä on muistuttaa myös suomalaisen puolustusteollisuuden osaamisesta ja työpaikkojen merkityksestä.
– Teollisen yhteistyön kautta nämä miljardiluokan hankkeet poikivat töitä kotimaisiin yrityksiin ja tuovat omalta osaltaan piristysruiskeen työllisyyteen ja teollisuutemme elpymiseen.
Puolustusselonteon mietinnön ulko- ja turvallisuuspoliittinen analyysi on yhtenevä ulkoasianvaliokunnan kirjausten kanssa.
– Eduskunta on jo ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyssä linjannut, että Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. On tärkeää, että tämä sama linja vahvistetaan nyt myös puolustusselonteon eduskuntakäsittelyssä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeänä päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi, Sirpa Paatero sanoo.
SDP:n valiokuntaryhmä toteaa, että Suomen puolustuksen keskeiset kulmakivet tulivat selkeästi paalutetuksi mietinnössä.
– Annamme täyden tukemme kirjaukselle siitä, että Suomen puolustus perustuu kansalliseen puolustusratkaisuun ja sotilasliittoon kuulumattomuuteen. Tärkeä tuki on jäsenyys Euroopan unionissa, kehittyvä pohjoismainen yhteistyö ja hyvin toimiva kumppanuus Naton kanssa. Uusi asia sotilaallisen turvallisuutemme perustassa on mahdollisuus kriisitilanteessa ottaa vastaan ja antaa muille apua, valiokunnan demarit toteavat.
