Tyypilliset työriidat koskevat alipalkkausta ja lisien maksamatta jättämistä. Ulkomaalaisten siivoojien hyväksikäyttö lähentelee PAM:n mukaan räikeimmillään ihmiskauppaa.
– Törkeimmät tapaukset eivät edes tule liiton hoidettaviksi, vaan ne menevät suoraan poliisille. Niissä on lähes poikkeuksetta kyse ulkomaalaisista työntekijöistä, jotka eivät ole uskaltaneet työnantajan pelottelun vuoksi liittyä liittoon, kertoo PAMin sopimusasiantuntija Reijo Mattila.
Tyypillinen työehtoja polkeva siivousyritys on ulkomaalaisen omistama, ja sen työntekijät on tuotu yrittäjän kotimaasta.
Siivoojat saattavat asua ahtaasti työnantajan järjestämissä asunnoissa. Palkat alittavat roimasti työehtosopimuksen taulukot, ja ne maksetaan pimeänä suoraan käteen. Vapaapäiviä ja lomia ei ole.
Toisinaan jopa kunnat ovat teettäneet siivoustöitä yrityksillä, jotka syyllistyvät laittomuuksiin. Esimerkiksi vuonna 2011 Espoon kaupungin käyttämä siivousyhtiö jäi kiinni lukuisista työ- ja talousrikoksista. Yritys oli käyttänyt laittomasti hyväkseen aasialaisia ja afrikkalaisia työntekijöitä.
Siivoojat ovat naisten kolmanneksi suurin ammattiryhmä Suomessa. Toimistosiivooja oli syntyperältään ulkomaalaisten henkilöiden yleisin ammatti Suomessa vuonna 2011. Tuolloin ulkomaalaistaustaisia oli alalla noin 8 400. On kuitenkin arvioitu, että pääkaupunkiseudun siivoojista jopa puolet on maahanmuuttajia.
Valtaosa siivoojista työskentelee yksityisissä yrityksissä. Vuonna 2012 siivoojan keskiansio oli 9,81 euroa tunnilta.
