”Jokainen kunta tai seutukunta voi järjestää uusille kansalaisilleen oman näköisensä juhlan. Se voi olla luonteeltaan mitä tahansa kahvitilaisuudesta seminaariin tai kantaväestön ja uusien kansalaisten yhteisestä pesäpallo-ottelusta muunlaiseen yhteiseen tekemiseen. Mikä ikinä tuntuukaan sopivalta ja kotoisalta”, maahanmuuttoviraston tiedotteessa todetaan.
Viraston mukaan tärkeintä on kohtaaminen Suomi 100 -juhlavuoden ”Yhdessä”-teeman mukaisesti.
”Tutustutaan uusiin kansalaisiin, tehdään paikallisesti näkyväksi, keitä he ovat ja pohditaan yhdessä, mitä suomalaisuus tänä päivänä on”, maahanmuuttovirasto ohjeistaa.
Maahanmuuttovirasto on tilannut Väestörekisterikeskukselta kuntakohtaiset tiedot kaikista täysi-ikäisistä kuntien asukkaista, jotka ovat saaneet vuoden 2016 kuluessa Suomen kansalaisuuden. Kunnat voivat pyytää tiedot veloituksetta Maahanmuuttovirastolta.
Suomen kansalaisuus saadaan perustuslain mukaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella. Sen lisäksi kansalaisuus voidaan myöntää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella.
Kansalaisuutta hakee vuosittain noin 12 000 henkilöä, ja myönteisen päätöksen hakemukseensa saa noin 10 000 henkilöä. Suurimmat kansalaistetut ryhmät ovat vuosina 2015–2016 olleet venäläiset, somalialaiset, irakilaiset, virolaiset ja afganistanilaiset.
Maahanmuuttoviraston mukaan osa kunnista tai seutukunnista on jo pitkään järjestänyt kansalaisuuden saaneille asukkailleen vuosittain juhlan kansalaistamisen kunniaksi. Suurin osa uusista kansalaisista on kuitenkin jäänyt tähän asti vaille vastaavaa huomionosoitusta.
Maahanmuuttovirasto lähettää lisäksi jokaiselle vuoden 2017 kuluessa myönteisen päätöksen kansalaisuushakemukseensa saavalle henkilökohtaisen onnittelukirjeen kansalaisuuden saamisen johdosta.
