– On se nyt näin pitkällä aikavälillä aivan käsittämätöntä, että ”maalaisliitto” on meidän suurin porvarillinen puolueemme. Eihän näin ole missään muussa maassa, Osmo Soininvaara toteaa Verkkouutisten haastattelussa.
Päivänpolitiikasta viime vaalikauden lopussa eläköityneen pitkäaikaisen vihreiden kansanedustajan ja entisen ministerin mukaan syy ei ole keskustan paremmuudessa.
– Kokoomuksen kannatuksen pitäisi olla 30 prosenttia, jos ajattelee elinkeinorakenteen muutosta ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrän muutosta.
Soininvaaran mukaan keskustaa pidettiin kuitenkin jostain syystä viime vaaleissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella kokoomusta toimivampana vaihtoehtona. Helsingissä hän uskoo monen perusporvarin äänen valuneen vihreille.
Kokoomuksen keskeinen ongelma on Soininvaaran mukaan se, ettei se kykene saamaan riveihinsä parhaita mahdollisia poliitikkoja.
– Jotain vikaahan kokoomuslaisittain ajattelevassa ihmisessä on, jos häntä ei ole vedetty yritysmaailman piiriin, hän naurahtaa.
SKDL:llä oli Soininvaaran mukaan aikanaan Suomen parhaat poliitikot, koska politiikka oli puolueen aatemaailmaa tunnustavalle ainoa tie menestykseen.
– Kokoomuslaiselle politiikka on ikävää ja huonosti palkattua hommaa verrattuna yritysmaailman tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Kyky tehdä päätöksiä on menetetty
Osmo Soininvaara on turhautunut suomalaiseen päätöksentekoon.
– Olen sanonut kolmena vaalikautena peräkkäin, että tässä on se hyvä puoli, etteivät asiat voi enää mennä tästä huonommaksi. Enää en sano, koska olen ollut kolme kertaa väärässä. Meidän päätöksentekokyvyllemme on tapahtunut jotakin hyvin dramaattista.
– En sano, että se olisi huonompaa kuin esimerkiksi Ranskassa, mutta se on olennaisesti huonompaa, kuin mitä se oli ennen.
Ennen Suomessa osattiin Soininvaaran mukaan löytää kaikkien kannalta paras ratkaisu. Sittemmin kyky on menetetty.
– Varmaa syytä on vaikea sanoa. Eräs voi olla se, ettei tämä ole ollut varsinainen parlamentaarinen demokratia vaan korporatiivinen järjestelmä. Se toimi ihan hyvin, kun oli koko ajan lisää jaettavaa.
Järjestelmä ei kuitenkaan hänen mukaansa toimi enää silloin, kun yhden ryhmän on luovuttava jostakin, että toiselle voidaan antaa.
– Meidän koko koneistomme toimii vain voimakkaan talouskasvun aikana. Nyt kun kasvun vaihe on ohitse, emme oikein pysty enää mihinkään.
Osmo Soininvaara näkee lisää vaaroja palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen vallan kasvussa. Hän ihmettelee, miten näin on päässyt käymään porvarihallituksenkin valtakaudella. Kilpailu-kykysopimusneuvottelut ovat Soininvaaran mukaan johtaneet siihen, että järjestöille on muodostumassa veto-oikeus hallituksen päätöksiin.
Esimerkiksi Akava vaati Soininvaaran mukaan tällä viikolla hallitusta alentamaan myös hyvätuloisten verotusta, jotta se voisi hyväksyä kilpailukykysopimuksen. Soininvaara pitää veropolitiikan sitomista järjestöille annettaviin lupauksiin suorastaan katastrofaalisena.
– Finanssipolitiikan pitäisi olla kaasun ja jarrun käyttämistä. Nyt päätetään, kuinka paljon kaasua painetaan neljäksi vuodeksi eteenpäin ihan riippumatta siitä, millaisia mutkia on edessä.
Palkanmuodostuksen jäykkyys luo työttömyyttä
Osmo Soininvaara ravistelisi mielellään korporaatioiden valta-asemaa. Hän penäsi hiljattain blogissaan suomalaiseen poliittiseen ajatteluun vasemmistolaista markkinaliberalismia. Se olisi hänestä tapa pelastaa suomalainen hyvinvointivaltio, jota uhkaavat niin työttömyys kuin väestörakenteen muutoksetkin.
Soininvaara maalaa kuvan nykyistä huomattavasti joustavammista työmarkkinoista. Vapaiden markkinavoimien vastapainona toimisivat progressiivinen tuloverotus ja perustulojärjestelmä.
– Kannatan pientä perustuloa ja markkinaehtoisempia palkkoja. Tällöin jotkut palkat laskisivat, mutta perustulo tulisi tässä vastaan ja ihmisiä ei sitten hinnoiteltaisi ulos työmarkkinoilta. Palkanmuodostuksen jäykkyys on se, joka tuottaa meillä työttömyyttä ja suurta taloudellista tuhoa. Se on viemässä hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa.
Tarjoaako yksikään nykypuolueista sitten ratkaisua, jolla hyvinvointivaltio voitaisiin säilyttää?
– Pitäisi tietysti sanoa, että vihreät, mutta vaikeisiin kysymyksiin vastaaminen on vaikeaa tietysti myös vihreille, Soininvaara muotoilee.
Mikäli toimeen ei ryhdytä, ovat seuraukset vakavia.
– Me köyhdymme joka vuosi ja jäämme jälkeen muista Pohjoismaista. Seuraava ilmiö on hyvin koulutettujen ihmisten muutto ulkomaille. Lopputulosta voi käydä katsomassa Kainuussa.
Kirjoitus on osa artikkelisarjaa, jossa Verkkouutiset haastattelee päivänpolitiikan ulkopuolella olevia yhteiskunnallisia vaikuttajia politiikan tulevaisuuden päämääristä, hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja puoluekokouksensa pitävän kokoomuksen tulevaisuudesta.
