Perustuslakivaliokunta totesi viikko sitten tyrmätessään sote-lakiehdotuksen, että joihinkin kuntiin kohdistuvat kunnallisveron korotuspaineet ovat jo niin merkittäviä, että se muodostuu kunnallisen verotusoikeuden, rahoitusperiaatteen sekä kuntien asukkaiden yhdenvertaisuuden kannalta perustuslain vastaiseksi.
Hallituksen esityksessä arvioitiin, että kunnallisveroprosenttien ero voi kasvaa eri kunnissa nykyisestä kuudesta prosenttiyksiköstä 11,21 prosenttiyksikköön sote-uudistuksen ja valtionosuuslainsäädännön yhteisvaikutuksesta.
Valtiovarainministeriö julkisti tänään perjantaina uudet laskelmat, jotka on tehty eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan korjaaman sote-lakiehdotuksen perusteella. Uusien laskelmien perusteella kunnallisveroprosenttien ero voi kasvaa kunnissa nykyisestä kuudesta prosenttiyksiköstä 9,55 prosenttiyksikköön.
Ero kaventuu noin 1,66 prosenttiyksikköä verrattuna alkuperäiseen esitykseen, mutta kasvaa kuitenkin yhä 3,55 prosenttiyksikköä. Perustuslakivaliokunta joutuu arvioimaan, onko tämä kohtuutonta.
Yksittäisen kunnan veroprosentti nousisi laskennallisesti korkeimmillaan 27,66 prosenttiin (Pertunmaalla) ja laskisi alimmillaan 18,11 prosenttiin (Kittilässä). Alkuperäisessä ehdotuksessa yksittäisen kunnan veroprosentti olisi noussut laskennallisesti 27,90 prosenttiin (Rautjärvellä) ja laskenut alimmillaan 16,69 prosenttiin (Kittilässä).
Lisäksi perustuslakivaliokunta puntaroi, jäävätkö kuntien vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon kuntayhtymissä liian pieniksi ottaen huomioon rahoitusvastuun suuruuden.
