Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Alexander Stubbin mukaan Suomi on vaikeassa tilanteessa, niin kuin maa oli sotien ja 90-luvun laman jälkeen. Suomi kärsii kansainvälisestä tilanteesta. Finanssikriisi on jatkunut velkakriisinä ja eurooppalaisena kasvukriisinä. Lisäksi Ukrainan tilanne luo epävarmuutta.
Suomella on myös omia ongelmia, kuten valtion velkaantuminen, julkisen talouden kestävyysvaje ja heikentynyt kilpailukyky.
– Kun olisi pitänyt löytää turbo-vaihde, olemme valitettavasti menneet kitkuttaen eteenpäin. Suomi on tällä hetkellä pysähtynyt. Totta kai oikeitakin asioita tapahtuu, mutta yleistunnelmassa etenemme kuin käsijarru päällä, Stubb luonnehti tänään Snellman-Säätiön seminaarissa pitämässään puheessa.
Hän myönsi, ettei politiikassa ole onnistuttu kääntämään Suomen suuntaa. Hallitusta voi kuitenkin puolustaa siitä, että se on aloittanut rakenteelliset uudistukset, jotka olisi pitänyt käynnistää jo aiemman keskustajohtoisen tai sitä edeltäneen punamultahallituksen aikana.
– Näiden uudistusten toteutuksessa olemme kuitenkin jääneet jähnäämään.
Stubb muistutti, että tällä vaalikaudella on kuitenkin saatu aikaan sote-uudistus, eläkeuudistus, yhteisöverouudistus ja kilpailukykyä palauttavat palkkaratkaisut.
– Silti tämä hallitus ei ole ollut niin jämäkkä muutoksentekijä kuin Suomi tässä tilanteessa olisi tarvinnut. Ei ole päästy riittävästi eteenpäin.
Etujärjestöajattelu sementoi rapistuvat rakenteet
Stubbin mielestä eteenpäin ei ole päästy sen vuoksi, että hallituspuolueilla ei ole ollut yhteistä tilannekuvaa. Hän muistutti, että vuoden 2011 hallitusohjelmaneuvotteluissa riideltiin siitä, onko valtiovarainministeriön maalaama tilannekuva liian pessimistinen, onko ministeriön arvio kestävyysvajeesta liioiteltu ja tarvitaanko velkaantumisen taittamiseksi sen suurempaa sopeutusta.
– No nyt tiedämme, ettei kasvu tule velkaelvytyksellä tai itsestään ja korjaa ongelmiamme, pääministeri totesi.
Hänen mielestään vielä suurempi syy siihen, ettei eteenpäin ole päästy, on se, että päätöksiä on yritetty tehdä laajalla yhteisymmärryksellä, konsensuksella.
– Talouden ongelmiin on etsitty lääkkeitä, joista löytyy yhteisymmärrys sekä poliittisen oikeiston että poliittisen vasemmiston välillä. Työmarkkinauudistuksissa on jääty odottelemaan kaikkien eturyhmien yksimielisiä esityksiä. Nyt tämä etujärjestöajattelu sementoi Suomen rapistuvia rakenteita. Omista saavutetuista eduista ei olla valmiita luopumaan.
Stubbin mielestä konsensuspolitiikka uhkaa halvaannuttaa Suomen. Hänen mielestään suomalaiset ansaitsevat seuraavaksi hallituksen, joka jakaa yhteisen tilannekuvan maan asioista.
– Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka on valmis vaikeisiin päätöksiin silloinkin, kun seminaareissa ja yhteisessä pöydässä istuminen ei tuota tulosta. Eli hallituksen, joka ei tyydy alimman yhteisen nimittäjän politiikkaan.
Tulevalla vaalikaudella hallituksen pitää Stubbin mielestä saada liikettä aikaan, ja se on konsensusta tärkeämpää.
– Niin vaikeassa tilanteessa olemme nyt.
Kokoomus ei salli peruuttamista YYA-aikaan
Stubbin mielestä suomalaiset ovat kuitenkin parhaimmillaan, kun ajat ovat vaikeat. Stubbin mielestä Suomen saavat liikkeelle vain suomalaiset itse. Hän otti esimerkiksi rahankeräyksen Lastensairaalan hyväksi, eri kaupungeissa leviävät Hätäkahvit-ryhmät vanhemmille arjen kiireen ja väsymyksen keskellä sekä Jouluapua-yhteisön, jossa välitetään lahjatoiveita ja apua.
– Yhteistä tässä on se, että nyt asioita tapahtuu alhaalta ylöspäin. Ihmisten vetäminä – ei vain politiikassa tai perinteisissä vallan linnakkeissa.
Stubbin mielestä tulevissa eduskuntavaaleissa politiikan jakolinja kulkee uuden ja vanhan, tulevaisuuteen katsovan ja sisäänpäin kääntyneen Suomen välissä.
Hänen mukaansa vastakkain ovat uusi ja vanha ulkopolitiikka. Stubbin mukaan ”osa puolueista” haikailee EU:n yhteisestä linjasta irrottautumisen perään.
– On heitä, joiden mielestä Suomen pitää irtautua yhteisestä linjasta ja peruuttaa takaisin YYA-vuosien harmaalle vyöhykkeelle. Jättää Suomi isojen pelaajien palloteltavaksi. Sellaista Kokoomus ei salli.
Stubbin mielestä tällaisen vanhan ulkopolitiikan ajamisen sijaan kokoomus uskoo siihen, että Suomen paikka on läntisessä arvoyhteisössä.
– Suomen on oltava aktiivinen ja rakentava Euroopan unionin ja euroalueen jäsen. Kokoomuksen mielestä Suomen jäsenyys Natossa vahvistaisi maamme turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.
Stubbin mukaan kokoomuslaiset kannattavat työperäisen maahanmuuton edistämistä, uskovat vapaaseen kansainväliseen kauppaan ja haluavat auttaa suomalaisia yrityksiä pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa.
– Kaikki edellä mainitut ovat asioita, jotka helposti torpataan vanhoja etupiirejä suojelevassa ajattelussa. Mutta uusi tapa on ajatella kokonaisuutta, hyväksyä myös uudistusten mukana tulevat vaikeammat sivujuonteet.
Isot ratkaisut hallituskauden alussa
Stubbin mielestä vanha talouspolitiikka on valtiokapitalismia.
– Vanha talouspolitiikka on kasvun tekohengittämistä julkisella velalla, elinkeinorakenteen uusiutumista jarruttavia yritystukia, uusia valtionyhtiöitä ja saavutettujen etujen suojelemista.
Kokoomuksen ajama uusi talouspolitiikka puolestaan on työn asettamista etusijalle.
– Se luottaa suomalaisiin työntekijöihin ja suomalaisiin yrityksiin ja iloitsee suomalaisesta kasvuyrittäjyydestä. Se pyrkii yrityksille kilpailukykyisempään toimintaympäristöön, ei valtion kainalosauvoihin.
Kokoomus katsoo, että julkisen velan hallitsematon kasvu on kyettävä pysäyttämään. Kokonaisveroaste ei saa enää nousta nykyisestä. Työn verotusta täytyy keventää. Työntekijöille ja työnantajille on myös annettava enemmän vapauksia sopia palkkauksesta ja työehdoista yritystasolla.
Stubbin mielestä on selvää, että seuraavalla hallituskaudella on paljon vaikeita asioita ratkaistavana.
– Mielestäni rahamääräisesti suurimmat ratkaisut – kuten sopeutuksen määrä sekä isoimmat kasvupanostusten kohteet on päätettävä heti hallituskauden alussa. Myös vahvaa rakenteiden uudistamista on jatkettava niin työmarkkinoiden kuin palveluidenkin osalta, hän linjasi.
Puheenjohtaja Stubbin puhe kokonaisuudessaan löytyy tästä.
