Pääministeri Alexander Stubbin mukaan Venäjällä on auki se, mennäänkö avoimen demokratian ja markkinatalouden suuntaan vai sulkeudutaanko kokonaan.
Stubb totesi Ylen Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla, että voi lopettaa haikailun sen suhteen, että Venäjästä lähiaikoina tulisi normaali länsimainen demokratia.
– Kun Venäjä muuttuu, meidänkin suhtautumisemme muuttuu, kommentoi Stubb.
Hänen mielestään kansainvälinen toiminta on kuitenkin tällä hetkellä mutkatonta ja keskusteluyhteydet Venäjälle ovat avoimet.
Stubbin mukaan Suomen suhteessa Venäjään pitää erottaa kolme eri osatekijää: ensimmäinen näistä on Suomen ja Venäjän valtion välinen suhde, toinen toiminta Euroopan unionin sisällä ja kolmas on arkiseen kanssakäymiseen liittyvät toiminnot tavallisten suomalaisten ja venäläisten välillä.
Euroopan unionissa ei Suomea Stubbin mukaan nähdä mitenkään erityisasemassa suhteessa Venäjään, vaikka Suomella onkin Venäjän kanssa pidempi yhteinen raja kuin muilla EU-mailla yhteensä.
– Tottakai kaikilla mailla on oma erityissuhteensa Venäjään, mutta ei Suomea nähdä mitenkään erityisasemassa olevana maana, toteaa Stubb.
Vaikka Venäjä onkin ollut yksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista ja noin 10 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista on ollut Venäjälle. Alexander Stubb ei ole sitä mieltä, että Venäjän sanktioilla olisi suurta vaikutusta Suomen talouteen.
– Venäjään ne iskevät lujaa. Venäjän talous on vapaassa pudotuksessa ja kansainväliset investoinnit lähtevät pois maasta.
Stubbin mukaan Venäjän talous tulee supistumaan huimasti. Tähän vaikuttavat erityisesti ruplan arvon aleneminen ja öljyn hinnan lasku. Venäjän ongelmat talouden suhteen eivät Stubbin mielestä kuitenkaan johdu ensisijaisesti sanktioista, vaan talous oli huonossa hapessa jo ennen kuin sanktiot lähtivät liikkeelle.
– Venäjän suurin ongelma on, että se ei ole pystynyt kehittymään talouden suhteen. Raskasteollisuus on edelleen voimissaan, kommentoi Stubb.
Alexander Stubb tähdentää, että tällä hetkellä sanktioita tai pakotteita Venäjälle ei olla lisäämässä missään muodossa. Pakotteiden kiristämiseen tarvittaisiin hänen mukaansa tiukat perusteet. Hän ei kuitenkaan näe, että niitä oltaisiin aivan heti keventämässäkään.
– Vaikea nähdä yhtään syytä, minkä takia pakotteita pitäisi keventää. Rauhasuunnitelma voisi olla sellainen syy, mutta se ei ole Venäjän suunnitelmissa. Syyskuussa sovitun tulitauon sopimisen jälkeenkin on kuollut vielä 1000 ihmistä ja epävakaus jatkuu, kommentoi Stubb Ukrainan kriisiä.
Alexander Stubb kommentoi myös Pariisin terrorismi-iskuja ja niiden jälkeistä tilannetta Euroopassa. Hänen mukaansa tilannearvioita ja uhka-arvioita terrorismin suhteen on varmasti nostettu monissa maissa.
– Suoranaisia vaikutuksia Suomeen ei sinänsä ole, en olisi hirveän huolissani. Mutta onhan Suomi kuitenkin osa Eurooppaa ja sitäkin kautta riskit ovat olemassa.
Stubbin mukaan asiaa hankaloittaa sekin, että modernissa terrorismissa teot ovat usein summittaisia väkivaltatekoja ja niihin on vaikea etukäteen varautua. Suomella ei myöskään ole vielä selvää lainsäädäntöä tai sellaisia keinoja uhkien torjumiseen, mitä muilla mailla ehkä jo on.
Alexander Stubbin mielestä avoimuus ja keskustelu ovat tärkeitä suhtautumisessa terroritekoihin.
– Kun puhutaan kulttuurien välisestä yhteistyöstä, pitää muistaa, että emme lähde vaikkapa uskonnon kautta tuomitsemaan islamin uskoa kokonaisuudessaan, vaan näemme nämä yksittäisinä terroritekoina. Emme halua stigmatisoida tai kategorisoida tiettyjä uskontokuntia. Samalla myös turvallisuuslainsäädäntöä pitää pohtia ja muuttaa.
Stubbin mielestä tietoturvalainsäädäntöä ja tiedustelupolitiikkaa pitää kehittää, mutta täytyy samalla pitää huoli, että ihmisten yksityisyysoikeuksia ja viestintäsalaisuutta ei rikota.
Pääministerin haastattelutunnilla nousivat esiin myös Kreikan tulevat vaalit, missä vastakkain ovat keskusta-oikeisto ja radikaali-vasemmistolainen puolue Syriza.
Alexander Stubb uskoo, että ensimmäisen vaalivoitosta olisi vähemmän haittaa, sillä Syrizan puheenjohtaja haluaa, että Kreikka saisi puolet veloistaan anteeksi, sekä pidentää velkojen takaisinmaksuaikaa ja sitoa sen talouden kasvuun.
– Ei todellakaan ole Suomen intressin mukaista antaa puolen miljardin euron velkoja anteeksi. Kreikan talous on huomattavasti paremmassa hapessa kuin pari vuotta sitten ja tärkeää on, että se jatkaa rakenteellisia uudistuksiaan.
