Suomessa alaikäisen pakkohoitoon määrääminen ei välttämättä edellytä mielisairautta, vaan hänet voidaan määrätä hoitoon myös vakavan mielenterveyden häiriön takia. Alaikäisillä sellainen on esimerkiksi vakava itsetuhoisuus.
– Uudistuksessa mietitään, onko psykoosi aikuiselle liian korkea käsite, sanoo THL:n ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen Sunnuntaisuomalaiselle.
Psykoosissa ihminen ei enää osaa kunnolla erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Lisäksi hänen todellisuudentajunsa on heikentynyt.
Kärkkäinen myöntää, että joskus lääkärit haluaisivat määrätä potilaan pakkohoitoon, mutta määräystä ei voida tehdä, koska diagnoosia mielisairaudesta ei ole.
Mielenterveyslain mukaan henkilö voidaan määrätä Suomessa pakkohoitoon, jos hän täyttää kolme kriteeriä, eli henkilö on mielisairas, hän on mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan ja potilas vaarantaisi vakavasti itsensä tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä henkilön hoidossa. Kaikkien kriteerien on täytyttävä samanaikaisesti.
Mielenterveyslakia ollaan uudistamassa ja ministeriö yrittää saada kriteerien muutoksen istuvan hallituksen käsiteltäväksi.
Suomessa määrätään vuosittain tuhansia ihmisiä pakkohoitoon. Jos lähete hoitoon voitaisiin tehdä vakavan mielenterveyden häiriön perusteella, se tarkoittaisi myös lisää hoidettavia. THL:n Kärkkäinen ei osaa arvioida tarkkaa määrää mutta sanoo sen olevan ”melko paljon”.
Hoidon kustannukset riippuvat laitoksen henkilökunnan määrästä ja koulutustasosta, mutta hinta on Kärkkäisen mukaan noin 500 euroa päivässä. Tästä voidaan laskea, että jos tahdosta riippumattomaan hoitoon otettaisiin tuhat uutta ihmistä, se tarkoittaisi yhteiskunnalle yli 182 miljoonan euron kustannuksia vuodessa.
