SuPer muistuttaa, että Lähi- ja perushoitajat ovat nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden koulutukseen ja työtehtäviin kuuluu lääkehoitoon osallistuminen.
SuPer vaatii kaksiportaisen henkilöstörakenteen vahvistamista erikoissairaanhoidossa, niin että lähi- ja perushoitajien osuutta tullaan lisäämään ja osaamista hyödynnetään.
Lähes puolet (46 %) erikoissairaanhoidossa työskentelevistä lähi- ja perushoitajista ei saa osallistua potilaiden lääkehoitoon suorittamansa lääkehoitoluvan mukaisesti.
– On ristiriitaista, että kustannuksia tulisi karsia, mutta kuitenkin erikoissairaanhoidossa on varaa jättää hyödyntämättä lähi- ja perushoitajien osaaminen, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo tiedotteessaan.
– Kunta kouluttaa lähihoitajia, mutta ei tunnusta tai arvosta koulutuksen tuomaa osaamista. Lisäksi lääkehoitoluvat on suoritettava, vaikka ei saisikaan toteuttaa luvan tuomaa lääkehoitoa, hän jatkaa.
SuPerin selvityksen mukaan 22 prosenttia erikoissairaanhoidossa työskentelevistä lähi- ja perushoitajista ei saanut osallistua lääkehoitoon lainkaan.
Lähi- ja perushoitajilla on lääkehoidon lisäksi paljon tutkintoon, lisäkoulutukseen ja työkokemukseen perustuvaa osaamista, jonka käyttöä myös rajataan. Noin neljännes kyselyyn vastanneista ei saa hyödyntää monipuolisesti osaamistaan työssään. Selvityksen mukaan hoitotyön johtajat (73 %) rajoittavat eniten lähi- ja perushoitajien osaamisen käyttöä.
Lähi- ja perushoitajien vakanssien vapautuessa erikoissairaanhoidossa on tilalle palkattu usein sairaanhoitajia. Arvioiden mukaan työelämässä olevista lähi- ja perushoitajista siirtyy vuosina 2010–2030 eläkkeelle selvästi yli puolet (60,5 %) ja sairaanhoitajista noin puolet (49,7 %).
Suuri tulevaisuuden haaste tulee olemaan, miten kasvava työvoimatarve ja osaaminen turvataan. Jo nyt kaikki olemassa oleva osaaminen on otettava käyttöön, SuPer vaatii.
