Kokoomusjohtaja Alexander Stubb julkisti puolueen tavoittelemia mahdollisia säästökohteita blogissaan torstaiaamuna.
– Vaikeat päätökset hyväksytään parhaiten silloin, kun ne tehdään avoimesti. Siksi on tärkeää, että puolueet kertovat ennen vaaleja kokonaisnäkemyksensä sopeutustarpeesta. On hyvä, että ainakin osa puolueista on kertonut joitakin kohteita, joista ovat valmiita säästämään, Alexander Stubb kirjoittaa blogissaan.
– Kokoomus lähtee hakemaan kuuden miljardin euron sopeutusta seuraavista kohteista. Kohteet eivät ole meille kynnyskysymys, vaan olemme valmiita niistä avoimesti neuvottelemaan. Toimenpiteille on esitetty säästötavoite vuoden 2019 tasolla, hän jatkoi.
Stubbin mukaan ”tosiasioita emme voi juosta karkuun. Se ei olisi reilua ketään kohtaan”.
– Me suomalaiset olemme nyt kovassa paikassa. On päätettävä välttämättömistä sopeutuksista. Ne eivät ole mukavia päätöksiä. Miksi ihmeessä suomalaisten pitäisi sitten ryhtyä tähän?
– Itse asiassa tuntuu, että suomalaiset ovat ymmärtäneet tilanteen paremmin kuin eduskunnassa on välillä ajateltu. Viimeisin arvotutkimus kertoo siitä, että suomalaiset hyväksyvät talouden sopeuttamisen. Vain sitä kautta pystymme näkemään polun, jolla pääsemme pois jatkuvasta kituuttamisesta ja kurjistamisesta. Paremmat ajat tulevat kyllä – mutta se vaatii tekoja, ei vain odottelua.
Hänen mukaansa ”on hyvä mieltää, että tasapainotustoimet koskevat kaikkia suomalaisia. Ne on tehtävä reilusti. Kaikki joutuvat luopumaan jostakin, mutta kukaan ei joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa”.
Stubbin mukaan kokoomus on jo aikaisemmin sanonut, ettei puolue sulje yksittäistä kohteita pois, mutta säästöjä vältetään koulutusmenoista, työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisistä menoista sekä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista. Nyt hän sanoo tasapainotustoimia tarkennettavan.
– Leikkaamalla voimme parantaa julkisen talouden tasapainoa, mutta sillä ei kasvateta yhteistä kakkua. Elvyttäminen tarkoittaa uskoa siihen, että julkinen sektori voi luoda rahalla työtä. Molemmille voi olla aikansa ja suhdanteensa, mutta Suomen haasteet eivät ole suhdanneongelmia. Meillä on pysyviä rakenteellisia ongelmia. Kakku ei kasva, vaikka nälkä kasvaa, Stubb kirjoittaa.
– On onnetonta, jos hyvinvointimenojen rahoituksen aukko yritetään kattaa vain julkisessa keskustelussa kiilusilmäisestikin väijytyillä säästölistoilla. Silloin finanssipolitiikka muodostuu tällä vuosikymmenellä joka vuosi niin kireäksi että kasvu tyrehtyy. Siksi järkevä lähtökohta on se, että tehdään rakenteellisia uudistuksia, joilla lisätään talouden suorituskykyä, tuotantoa ja työllisyyttä. Mitä enemmän tällaisia uudistuksia tehdään, sitä vähemmän tarvitsee leikata.
Alexander Stubbin mukaan valtiovarainministeriön viesti 10 miljardin euron kestävyysvajeesta on kaikkien suomalaisten syytä ottaa vakavasti.
– Samalla on kuitenkin todettava, ettei Suomi nouse leikkaamalla. Siksi järkevä lähtökohta on, että tehdään rakenteellisia uudistuksia, joilla lisätään talouden suorituskykyä, tuotantoa ja työllisyyttä. Mitä enemmän tällaisia uudistuksia tehdään, sitä vähemmän tarvitsee leikata.
Kuusi miljardia
Alexander Stubbin julkaisemissa säästötavoitteissa ovat:
* Pienennetään indeksiin sidottujen menojen korotuksia -1000 milj. e
Kohdassa lukee, että ”etuuksien tasoa ei leikata. Korotetaan etuuksia siten, että etuudet eivät nouse vaalikauden aikana nopeammin kuin palkat. Kohdistetaan toimet mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Toimeentulotukea korotetaan normaalin mukaisesti. Työeläkkeisiin tehdään normaalin mukaiset korotukset eli ne jätetään tämän kohdan tarkastelun ulkopuolelle.”
* Kokoomuksen työlistan suorat säästövaikutukset -300 milj. e
”Luodaan parempi, mutta enimmäiskestoltaan lyhyempi ansiosidonnainen työttömyysturva, joka kannustaa ottamaan työtä vastaan. Muutetaan opintotukea lainapainotteisemmaksi siten, että se palkitsee nopeammasta valmistumisesta. Tehdään vuorotteluvapaasta syyperusteinen siten, että jatkossa vuorotteluvapaalle olisi mahdollista jäädä vain perustellusta syystä, kuten esim. omaisen hoitamista tai opiskelua varten. Uudistetaan vanhempainvapaajärjestelmä siten, että se tukee tasa-arvoista vanhemmuutta ja lisää pienten lasten vanhempien työllisyyttä. Pidennetään ansiosidonnaista vanhempainvapaata ja kannustetaan isiä pitämään siitä merkittävämpi osuus. Lyhennetään kotihoidon tuen kestoa. Poistetaan työttömyysputki v. 1965 jälkeen syntyneiltä ja luodaan tilalle malli, joka vähentää ikäsyrjintää ja takaa pitkän työuran tehneille turvatun siirtymän eläkkeelle. Toteutetaan muut työlistassa esitetyt toimet.”
* Kokoomuksen työlistassa esitettyjen toimenpiteiden työttömyyttä vähentävä ja työllisyyttä lisäävä vaikutus julkiseen talouteen -500 milj. e
* Käydään läpi kaikille annettavat tulonsiirrot ja vähennetään niitä hyvätuloisilta -300 milj. e
”Mikäli ansiotulojen verotusta kyetään keventämään 2 miljardilla eurolla vaalikauden aikana Kokoomuksen esittämällä tavalla, voidaan työssäkäyvälle väestölle kohdistettuja tulonsiirtoja maltillisesti vähentää. Pienennetään esimerkiksi lääkekorvauksia vähän sairastavilta.”
* Kehitysyhteistyömäärärahat -300 milj. e
* Valtionhallinnon menot -600 milj. e
* Viedään loppuun kuluvalla vaalikaudella sovittuja uudistuksia -300 milj. e
”Toteutetaan toisen asteen koulutusta koskeva rakenneuudistus, joka kaatui eduskunnan viime metreillä. Tiivistetään toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa. Rajoitetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta osa-aikaiseksi silloin kun vähintään toinen vanhemmista on kotona.”
* Toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva uudistus -300 milj. e
* Julkiset työvoimapalvelut -100 milj. e
* Sääntelyn purkaminen, luvituksen keventäminen ja digitalisaatio -50 milj. e
* Yritystuet -250 milj. e
* Uudelleenkohdennukset 0
Edellä mainituista valtiontalouden säästöistä kertyisi neljä miljardia euroa.
Lisäksi tulevat:
* Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen -1000 milj. e
”Vähennetään kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardilla eurolla v. 2019 tasolla. Arvioidaan kriittisesti kaikkia 2000-luvulla kunnille lisättyjä uusia tehtäviä ja velvoitteita. Hyödynnetään eläköityminen ja luodaan kunnille työkaluja siten, että jokaisen eläköityvän kuntatyöntekijän tilalle ei tarvita uutta työntekijää.”
* Parannetaan julkisen palvelutuotannon tuottavuutta -1000
