Kansan arvot 2016 -tutkimuksen mukaan suurimman luottamuskolhun on kuluneiden kolmen vuoden aikana kärsinyt hallitus. Suurinta luottamusta kansalaisten keskuudessa nauttivat poliisi, koulutusjärjestelmä, terveydenhuolto, oikeuslaitos ja puolustusvoimat.
Mainekolhut, kuten pitkään pyöritelty kilpailukykysopimus ovat maksaneet raskaasti poliittisille päätöksentekijöille. Luottamus hallitukseen, eduskuntaan ja työmarkkinajärjestöihin on laskenut merkittävästi vuoden 2013 tasosta.
Viisi vähiten luottamusta nauttivaa instituutiota ovat EU, hallitus, kuntapäättäjät, media ja työnantajajärjestöt.
Erityisen kolhun on kärsinyt hallitus, sillä vain kolmannes kansalaisista kertoo luottavansa hallitukseen, kun sama luku oli vielä kolme vuotta sitten 45 prosenttia.
Myös luottamus ammattijärjestöihin on kärsinyt kovan kolauksen. Vuonna 2013 ay-liikkeeseen luotti 56 prosenttia vastaajista, nyt 46 prosenttia.
Demokratian tilaan Suomessa on tyytyväisiä 45 prosenttia vastaajista, kun kaksi vuotta sitten tyytyväisiä oli 53 prosenttia.
Luottamus suomalaisiin yrityksiin on sen sijaan kehittynyt vuosi vuodelta myönteisempään suuntaan. Hyvä uutinen on sekin, että suomalaiset pitävät yritysten yhteiskunnallista roolia aiempaa tärkeämpänä. Aiempaa useampi vastaaja uskoo taloudellisen kasvun luovan hyvinvointia.
Hyvinvointivaltion tulevaisuus uhattuna
Yhä harvempi suomalainen on valmis maksamaan enemmän veroja, oli sitten kyseessä julkisen velan taittaminen tai hyvinvointivaltion ylläpitäminen. Velkaantumiselle halutaan silti laittaa stoppi.
Julkiseen valtaan kuitenkin luotetaan terveydenhuollon järjestäjänä.
Velkaantumista tai verojen nostamista punnitessa kansalaisten kanta näyttäisi kallistuvan julkisen sektorin rakenteiden ja julkisen hallinnon keventämiseen.
Suomalaisilla on haasteita niin työuran alku- kuin loppupäässä. Nuorten työllistyminen huolestuttaa, 77 prosentin mielestä nuorten on nykyisellään aivan liian vaikeaa päästä työelämään.
Keski-ikäisten usko omiin kykyihin ja urakehitykseen on puolestaan lähes romahtanut. Lisäksi selvästi aiempaa harvempi 55–64-vuotias on innostunut yrityksen perustamisesta.
Maahanmuutto jakaa mielipiteitä
Valtaosa suomalaisista suhtautuu maahanmuuttajiin hyväksyvästi. Maahanmuuttokysymykset jakavat kuitenkin kansaa ja kannat ovat osittain tiukentuneet.
Kiinnostavaa on, että ikäryhmien asenteet ovat kehittyneet maahanmuuttajakysymyksissä hyvin eri suuntaan. Keski-ikäiset ovat ottaneet selvästi viime vuotta kriittisemmän kannan.
Vastaavasti nuorten asenteet ovat liikkuneet suvaitsevampaan suuntaan.
Vastaajista 58 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen tulee osallistua aktiivisesti pakolaiskriisin hoitamiseen. Viime vuonna näin ajatteli 65 prosenttia vastaajista.
Niin ikään kysymykseen ”Suomi tarvitsee tulevaisuudessa nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa” kanta on kiristynyt. Nyt 44 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä asiasta, kun prosentti viime vuonna oli 49.
Kansan arvot -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 6.10.-4.11. ja siihen vastasi yhteensä 3 147 suomalaista. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja T-Media Oy. Kohderyhmänä olivat 15–74-vuotiaat suomalaiset.
