Myös uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset korostavat täysjyväviljan tärkeyttä edeltäjiään enemmän.
– Täysjyväviljaa syövillä ihmisillä on todettu olevan muun muassa vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä tiettyjä syöpiä. He lihovat vähemmän ja seuranta-aikana myös kuolleisuus on heidän keskuudessaan pienempää. Tämä näyttö on kiistatonta, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm vakuuttaa.
Professorin mukaan viljassa on kuidun lisäksi muutakin hyvää.
– Se sisältää muun muassa kivennäisaineita, vitamiineja ja bioaktiivisia aineita – ja kenties jotain sellaista, mitä emme vielä tunne. Viljan kuituja ja muita hyviä ravintoaineita on nimenomaan täysjyvätuotteissa. Eri viljojen erilaiset ominaisuudet ja terveyshyödyt saadaan parhaiten käyttöön syömällä vaihtelevasti eri viljalajeja, Fogelholm sanoo.
Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset korostavat täysjyväviljan merkitystä.
– Jos vaihdat ruokavaliossa vähintään puolet viljatuotteista täysjyväisiksi, olet jo hyvällä tiellä, neuvoo Fogelholm.
– Sekaleipien osalta kannattaa kiinnittää huomiota kuidun määrään. Jos tuotteessa on enemmän kuin 5-6 g kuitua, tuotteessa on täysjyvää todennäköisesti myös riittävästi terveyshyötyjen saamiseksi. Pullaakin saa onneksi vielä syödä, vaikkei se jokapäiväiseen ruokavalioon kuulukaan. Suosituksissa kun ei kielletä mitään kokonaan, professori sanoo.
Professorin neuvot leipäkauppaan menijälle:
1. Valitse leipä, jossa on vähintään 5-6 prosenttia kuitua.
2. Vaihda yli puolet syömästäsi leivästä täysjyväleipään.
3. Suomalainen ruisleipä on lähes aina täysjyväruista, suosi sitä.
4. Lue pakkausmerkinnät: valitse sekaleivistä sellaiset, joissa on eniten täysjyväviljaa. Myös vaalea leipä voi olla täysjyvää.
