– Palkkojen yleinen alentaminen ei auta hyvinvointiyhteiskuntaa. Se olisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustan nakertamista, Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo.
Keskustelu palkkojen alentamista lähti liikkeelle tällä viikolla, kun Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja Matti Alahuhta lähetti vetoomuksen EK:n 16 000 jäsenyritykselle. Kirjeessään Alahuhta toivoi kollegojensa pohtivan kesän aikana palkan alennusta tai lahjoitusta haluamalleen yhteiskunnan alueelle. Tarkoituksena oli edesauttaa yhteiskuntasopimuksen syntymistä.
– Jokainenhan saa tehdä palkallaan mitä haluaa, ja tämä on tarkoitettu varmaankin symboliseksi eleeksi, mutta toivottavasti ei kehotukseksi, Lehtinen toteaa.
Hänen mielestään kehotus alentaa palkkoja olisi haitallinen eikä hyödyllinen. Hyvätuloisten palkkojen alentaminen rokottaisi merkittävästi verotuloja, koska korkeissa tuloissa marginaalivero on lähemmäs 60 prosenttia.
Ministerikin on palkkansa ansainnut
Lehtinen ei pidä hyvänä ideana ministereidenkään palkanalennuslupauksia. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) ovat valmiita leikkaamaan palkkojaan samassa suhteessa muiden talkoisiin ilmoittautuvien kanssa.
– Kyllä ministerikin on minun mielestäni palkkansa ansainnut. En ole itse kehottamassa ketään alentamaan palkkaansa.
Lehtisen mielestä osaavasta työstä maksetaan kunnon palkka. Hänen mukaansa hyvätuloisista on pikemminkin puutetta tänä päivänä, ja heitä tarvittaisiin lisää.
– Silloin meidän ei pidä verottaa liian ankarasti hyvätuloista työtä.
Finanssialan keskusliiton (FK) hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen sekä Koneen ja Sanoman hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin lähtivät mukaan kohtuullisuustalkoisiin lupaamalla alentaa palkkojaan viisi prosenttia ja ohjata rahat yhteiskunnalliseen hyvään.
Ele ei saanut osakseen kiitosta, vaan ay-johtajat moittivat EK:n tapaa osallistua talkoisiin. He paheksuivat amerikkalaista hyväntekeväisyysyhteiskuntaa ja pitivät parempana keinona kiristää hyvätuloisten verotusta.
– Missään tapauksessa ei pidä sellaiseen populismiin sortua, että lähdettäisiin veroja korottamaan, Lehtinen tyrmää ehdotuksen.
Ulkomaille hätyyttäminen vihoviimeinen juttu
Hallitus päätti jo jatkaa viime vaalikaudella säädetyn solidaarisuusveron voimassaoloa vuodella vuoden 2019 loppuun asti. Yli 90 000 euron tuloista maksettavan solidaarisuusveron tuotto on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.
– Ei sillä tulolla yhteiskuntaa rahoiteta, mutta saadaan kyllä progressiota korotettua. Tänä päivänä osaaville nuorille työntekijöille maailma on avoin. Kyllä sen viestin lähettäminen olisi vihoviimeinen juttu, että me yritämme verottamalla hätyyttää osaavaa palkkatyötä ulkomaille.
Verotuksen kiristämistä ja palkkojen leikkaamista parempana tapana osallistua talkoisiin Lehtinen pitää vapaaehtoista osallistumista eli lahjoituksia.
– Miten hyvätuloiset suomalaiset osallistuvat? Tekemällä työtä ja maksamalla hyvinkin ankarasti progressiivisia veroja, Lehtinen muistuttaa.
