Opetus- ja kulttuuriministeriön Technopolis Groupilta tilaama korkeakoulujärjestelmää koskevan selvityksen parasta antia ovat Teknologiateollisuuden mukaan kansainvälisen paneelin katsaus suomalaiseen korkeakoulujärjestelmän tilaan ja tulevaisuusnäkymiin sekä katsaukset verrokkimaihin – Tanskaan, Irlantiin, Alankomaihin ja Sveitsiin.
– Kansainvälinen paneeli on omassa katsauksessaan tarkastellut useita myös elinkeinoelämän mielestä keskeisiä korkeakoulujärjestelmää koskevia kysymyksiä ja kehittämisvaihtoehtoja, Teknologiateollisuus sanoo mutta toteaa, että raportin yhteenvedon toimenpidesuositukset eivät kaikilta osin heijasta kansainvälisen paneelin havaintoja.
Toimenpidesuosituksista peräti neljä kahdeksasta koskee ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön lisäämistä ja yhtäläisiä tutkimusrahoitusmahdollisuuksia.
– Yhteistyön sujuvoittaminen on tärkeää, mutta yhteenvedon toimenpidesuositukset eivät ohjaa riittävästi valintojen tekemiseen, erikoistumiseen ja profiloitumiseen, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen arvioi.
Selvitysraportissa todetaan, että rakenteellista kehittämistä tarvitaan niin korkeakoulujen sisällä kuin järjestelmätasolla. Kansainvälinen paneeli korostaa, että korkeakouluyksiköiden olemassaolon oikeuden tulisi kummuta toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta ei eri toimintamuotojen runsaudesta.
– Juustohöylä ei ole ratkaisu, kun tavoitellaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Näissä talouden näkymissä on epärealistista odottaa, että julkiset resurssit olisivat lähivuosina kasvussa. Hyvää tulosta tekeville yksiköille on löydettävä resursseja myös järjestelmän sisältä, Turunen sanoo tiedotteessaan.
Lisää monimuotoisuutta ja erikoistumista
Kansainvälinen paneeli toteaa, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat profiloitumisessa vasta alussa ja että profiloituminen voi tapahtua monella eri tavalla. Paneeli myös muistuttaa, että toimintojen karsiminen ei vielä sinällään merkitse sitä, että korkeakoululla olisi tunnistettava ja kansainvälisesti houkutteleva profiili.
– Ajatukseen monimuotoisesta korkeakoulujärjestelmästä ja älykkäästä erikoistumisesta on helppo yhtyä. Onkin ristiriitaista, että yhteenvetoraportin toimenpidesuosituksissa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille ehdotetaan yhdenmukaisia laatukriteereitä. Monimuotoisuuden tulisi näkyä myös laatuarvioinneissa ja rahoituksen kriteereissä. Erityisesti olisi panostettava vaikuttavuuden mittaamiseen, Teknologiateollisuuden johtaja Mervi Karikorpi sanoo.
Korkeakouluja tulee rohkaista ja ohjata hakemaan lisäarvoa tuovia toimintamalleja ja rakenteellisia ratkaisuja sekä verkottumaan aktiivisesti paitsi keskenään myös elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.
Kansainvälisty tai kuole
Kansainvälinen paneeli hämmästelee sitä, että selvitysprosessin keskusteluissa elinikäinen oppiminen ja työelämässä olevien henkilöiden osaamistarpeet ja kouluttautuminen eivät nousseet spontaanisti esille.
Ammattikorkeakouluopiskelijoista keskimäärin kolmasosa on suorittanut aiemmin ammatillisen tutkinnon. Teknologiateollisuuden mielestä teknologiayritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta on oleellista, että väylä ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin, mahdollisesti työelämän kautta, toimii jatkossakin moitteettomasti. Korkeakoulujen kansalliset ja omat rahoitusmallit eivät huomioi riittävästi sitä, että tarve työelämän ja koulutuksen vuorottelulle kasvaa jatkossa edelleen.
– ”Kansainvälisty tai kuole”. Näin ytimekkäästi kiteytti SYL:n edustaja kommenttipuheenvuorossaan korkeakoulujen kansainvälistymisen tarpeen. SYL ehdottaa muun muassa, että kaikkiin perus- ja jatkotutkintoihin sisällytettäisiin osio ulkomailla suoritettavia opintoja, Karikorpi sanoo.
Karakorven mukaan Teknologiateollisuus on täysin samoilla linjoilla opiskelijoiden kanssa.
– Teknologiateollisuuden yritykset ja osaajat työskentelevät globaaleissa arvoverkoissa. Meidän on tehtävä vielä paljon töitä korkeakoulujemme ja myös muiden koulutuksen sektoreiden kansainvälistymisen eteen, Karikorpi korostaa.
Lue myös:
– Tieteentekijät painaisi jarrua taas uudelle yliopistoremontille
