Euroopassa tiedetään varsin tarkkaan, millaisissa oloissa terrorismi kehittyy. Silti mitään ei tehdä, sanoo EU-parlamentaarikko Nils Torvalds (r.)
– Minua ottaa päähän.
Terroristit ovat toisen polven maahanmuuttajia, joilla on hajanainen kulttuuritausta, isä ehkä Marokosta, äiti jostain muualta, Torvalds luettelee. He oppivat uuden kotimaansa kielen niin, että selviävät arjessa, mutta kunnollista äidinkieltä heillä ei ole. Sen vuoksi he eivät opi abstrakteja käsitteitä, vaan menestyvät huonosti koulussa. Syntyy samanlainen ilmiö kuin yhdysvaltalaisissa getoissa, joissa koulupudokkaat elävät pikkurikollisuudella ja huumekaupalla.
– Vankilassa saadaan viimeinen silaus. Tämä on osoitettu, mutta me emme tee mitään.
Parhaiten kehitys näkyy Torvaldsin mielestä Ranskassa. Tutkimuksissa on jo kauan sitten todettu, että esikaupungit ”räjähtävät”, mutta kehitystä ei ole onnistuttu pysäyttämään.
– Ne äijät, jotka tulivat Kalashnikovien kanssa Pariisiin, olivat juuri näistä yhteisöistä.
Rajojen sulkeminen ei hänen mielestään ratkaise ongelmaa, koska Euroopassa on jo niin paljon maahanmuuttajia. Ratkaisua kannattaa hakea vaikka Saksasta, jonne turkkilaiset ovat kotoutuneet hyvin.
Torvalds viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan pääkaupunkiseudun alueelliset erot ovat kasvaneet vuodesta 1990 lähtien. Hänen mielestään Suomi muistuttaa 1970-luvun Ranskaa.
– Katsokaa, mitä Suomessa tapahtuu.
Kokoomuksen EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen muistuttaa, että maahanmuutto ei yksin aiheuta radikalisoitumista.
– Suomen Sisun pojilla ja ääriliikkeillä on enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä syrjäytymistä.
Ääriliikkeet houkuttelevat
Torvaldsin mukaan Euroopan nuorison keskuudessa etenee samanaikaisesti kaksi huolestuttavaa aatetta, välinpitämättömyys ja radikalisoituminen.
Tämä käy ilmi esimerkiksi Ranskan viikko sitten pidetyissä paikallisvaaleissa. 18–30-vuotiaista peräti 64 prosenttia kuului ”sohvapuolueeseen” eli ei äänestänyt. Niistä, jotka kävivät vaaliuurnilla, kolmasosa äänesti vasemmistoa, kolmasosa äärioikeistoa ja vajaa neljännes keskustaoikeistoa.
– Jotka tuntevat Saksan historiaa 20–30-luvuilta, näkevät, että sama suuntaus on menossa, Torvalds sanoo.
Pietikäinen kaipaa demokratialta puolustautumista ääri-ilmiöitä vastaan. Hän muistuttaa, että jos demokratiasta ei huolehdita, joku voi kaapata vallan itselleen, vieläpä laillisesti, kuten Saksassa tapahtui 1930-luvulla.
– Saako tosiaan esittää ihan mitä tahansa? Että pistetään kaikki keskitysleireille tai viedään ihmisoikeudet?