Helsingin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leila Palviainen toteaa Iltalehdessä, että ”se tunne tulee joskus työntekijällekin, että ulkomaalaiset saisivat enemmän, vaikka he saavat saman kuin kantaväestö”.
Palviaisen esimerkissä ”työperäinen EU-kansalainen” saa Suomeen tullessaan pientä palkkaa ja kalliin vuokra-asunnon, jolloin lopulta hänelle tulee rästejä ja hän pyytää apua sosiaalitoimelta. ”Se on vallan yleistä”, Palviainen kommentoi.
Hänen mukaansa asiakas saa vain sen, minkä Suomen lainsäädäntö mahdollistaa.
”Näitä saattaa jäädä talonpoikaisjärjellä miettimään, että onko tässä kaikki kohdallaan”, hän toteaa.
Suomeen tulleella ulkomaalaisella, joka turvautuu toistuvasti sosiaaliturvaan, eivät ulkomaalaislain mukaan täyty Suomessa oleskelun edellytykset. Maahanmuuttoviranomainen ei saa kuitenkaan tietää tapauksista sosiaaliviranomaisilta tietosuojan vuoksi. Viranomaisten välillä on pysyvä tietokatko.
Lokakuussa tukea saaneita ulkomaalaisten kotitalouksia oli Helsingissä lähes 9 000. Määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Humanitäärisen perustein oleskeluluvan saaneita asia ei koske.
Myös Helsingin sosiaalivirasto esitti toimeentulolain muuttamista niin, että sosiaaliviranomainen voisi kertoa tilanteista poliisille. Muutos ei ole edennyt.
”Kuka itse lähtee poliisin luo ja kertoo, että ’olen nyt saanut kolme kuukautta toimeentulotukea, perutko nyt rekisteröintini’. Eihän se niin toimi”, Palviainen toteaa.
”Jäädään tähän tilaan, jolloin toimeentulotuki ja ulkomaalaislaki eivät keskustele keskenään, emmekä me voi tälle mitään. Olemme täysin pattitilanteessa”.
Hänen mukaansa ”näistä ehkä syntyvät ne käsitykset, että he (ulkomaalaiset) saavat enemmän”.
EDIT: Leila Palviaisen titteli on korjattu 15.1.2014.
