Tietyt elämäntapatekijät, kuten tupakointi ja kahvinjuonti, sekä veren uraattipitoisuus ovat yhteydessä alentuneeseen riskiin saada Parkinsonin tauti, Helsingin yliopisto kertoo tiedotteessaan.
Nämä vaikutukset saattavat osittain välittyä ihmisen suolistossa elävien bakteerien kautta. Bakteerit välittävät erilaisia kemikaaleja ja ravinteita ja siten säätelevät niiden vaikutusta sairausprosesseihin.
Tiedot käyvät ilmi HYKS:n ja Helsingin yliopiston tutkijoiden katsausartikkelista, jossa on tarkasteltu aiheeseen liittyviä viimeisimpiä tutkimuksia.
Viime vuosina Parkinsonin taudin tutkimus on keskittynyt Helsingin yliopiston mukaan muun muassa suolistoon liittyvään patologiaan, patofysiologiaan ja oireisiin. Jopa 80 prosenttia Parkinson-potilaista kärsii ruoansulatuselimistön toimintahäiriöistä, erityisesti ummetuksesta. Tuntemattomasta syystä johtuva ummetus on yksi taudin voimakkaimmista riskitekijöistä.
Pitkään jatkunut tupakointi pienentää Parkinsonin taudin riskiä noin 36–50 prosenttia ja kahvin nauttiminen noin 33 prosenttia, mutta ilmiön taustamekanismit eivät ole selvillä. Tiedetään myös, että eri mikroeliöiden esiintymisrunsaus Parkinson-potilaiden suolistossa poikkeaa normaalista.
Katsausartikkelin mukaan edellä mainitut tekijät ovat yhteydessä suoliston bakteerikannan koostumukseen. Tällä on puolestaan ilmeisesti yhteys muun muassa suoliston limakalvoesteen toiminnan tehostumiseen ja tulehdusta hillitsevään vaikutukseen paksusuolen limakalvolla.
”Suoliston mikroeliöstön mahdollinen käänteisvaikutus tupakointitaipumukseen ja tämän merkitys Parkinsonin kannalta muodostavat kiintoisan tutkimusalueen tulevaisuudessa”, sanoo tutkimuksen johtajana toimiva lääketieteen tohtori Filip Scheperjans HYKS Neurologiasta.
Mikroeliöstön roolin selvittämisessä lupaavimmat tutkimusalueet näyttävät Scheperjansin mukaan liittyvän suoliston limakalvoesteen toimintaan, tulehduksiin, oksidatiiviseen stressiin, suoliston liikkuvuuteen ja aineenvaihduntaan.
”Näitä tekijöitä tutkimalla voimme laajentaa näkemystämme nyt havaittujen yhteyksien taustalla vaikuttavasta, bakteerikannan ja isäntäeliön välisestä monimutkaisesta vuorovaikutusverkostosta”, Scheperjans toteaa.
Katsausartikkeli on ilmestynyt uusimmassa Journal of Parkinson’s Disease -julkaisussa.
