Hallitus valmistelee ulkomaalaislakiin muutosta, jolla rajoitetaan turvapaikan saaneiden pakolaisten perheenyhdistämistä eli perheenjäsenten Suomeen pääsyä. Esitys lähtee kevättalvella lausuntokierrokselle, ja eduskunta päässee käsittelemään sitä alkukesällä.
Tarkkaan ottaen laissa puhutaan kansainvälistä suojelua saaneista ihmisistä, joihin kuuluvat turvapaikan saaneiden pakolaisten lisäksi kiintiöpakolaiset, toissijaista suojelua saaneet ja humanitaarista suojelua saaneet.
Todennäköisimmin hallitus aikoo kiristää pakolaisten tulovaatimuksia, mikä tarkoittaa, että oleskeluluvan saaneen henkilön täytyy osoittaa, että hän pystyy huolehtimaan Suomeen haluavista perheenjäsenistään. Sen sijaan hallitus ei aio pidentää asumisaikoihin liittyviä vaatimuksia.
– Melko varmasti viedään eteenpäin toimeentuloedellytystä. Muita edellytyksiä, kuten asumiseen liittyviä, ei todennäköisesti viedä eteenpäin, muotoilee sisäministeriön ylitarkastaja Tuuli Tuunanen.
Nykyinenkin ulkomaalaislaki asettaa perheenyhdistämiselle tulovaatimuksia. Perheenkokoajan – siis Suomessa asuvan pakolaisen – täytyy osoittaa, että hän tienaa riittävästi. Jos hän haluaa saada Suomeen esimerkiksi puolison ja kaksi lasta, hänen täytyy ansaita 2 600 euroa kuukaudessa.
Käytännössä toimeentuloa ei kuitenkaan yleensä edellytetä, vaan pakolainen voi tuoda perheensä Suomeen, vaikka takeita toimeentulosta ei olisikaan. Laki näet sallii poikkeuksen, jos sille on olemassa ”erityisen painavia syitä” tai jos lapsen etu sitä vaatii.
Tulovaatimus ei koske myöskään niitä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Toissijainen suojelu koskee henkilöitä, joille ei jostain syystä voida myöntää turvapaikkaa, mutta jotka silti tarvitsevat suojelua.
Näitä linjauksia hallitus haluaa tiukentaa. Jatkossa Suomi edellyttää aiempaa kattavammin, että perheenkokoaja pystyy elättämään perheensä. Tosin vaatimuksen jätetään poikkeus: turvapaikan saanut perheenkokoaja voi kolmen kuukauden ajan hakea perheelleen oleskelulupaa ilman, että hänen täytyy täyttää toimeentulovaatimus. Vasta sen jälkeen aletaan kiinnittää huomiota toimeentuloon.
Lisäksi laissa säilyy edelleen pykälä, jonka mukaan tulovaatimuksista voidaan tarvittaessa poiketa.
– Emme vielä tiedä, miten paljon käytännössä poiketaan. Hakemukset ratkaisee Maahanmuuttovirasto, Tuunanen sanoo.
Toimeentulovaatimus ulotetaan aiempaa laajempaan ihmisjoukkoon, koska myös toissijaista suojelua nauttivat henkilöt otetaan sen piiriin. Tämä on kiristys, jonka EU:n perheenyhdistämisdirektiivi sallii.
Toissijainen suojelu on EU-juridiikkaa. Sen perusteella voi hakea oleskelulupaa, jos turvapaikan edellytykset eivät täyty. Käytännössä erot ovat vähäisiä.
Vielä ei tiedetä, kuinka paljon perheenyhdistämishakemuksia turvapaikanhakijat jättävät. Vuonna 2014 hakemuksia jätettiin 685 ja viime vuonna marraskuun loppuun mennessä niitä oli jätetty 1 298. Tänä vuonna määrän odotetaan kasvavan, koska turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti viime vuoden loppupuolella.
Hallitus on syksyn aikana myös pohtinut, pitäisikö perheenkokoajan läpäistä suomen kielen koe, ennen kuin hän voi hakea oleskelulupaa perheenjäsenilleen. Kielivaatimus voitaisiin esittää myös Suomeen pyrkiville perheenjäsenille. EU-direktiivi sallii kielikokeen, mutta Tuunasen mukaan hallitus todennäköisesti luopuu suunnitelmasta.
Direktiivin mukaan perheenkokoajalta voidaan vaatia myös kahden vuoden asumista Suomessa, ennen kuin perhe voi hakea oleskelulupaa. Tällä hetkellä vaatimus ei ole käytössä, eikä hallitus todennäköisesti otakaan sitä käyttöön.
