Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi tutkimuslaitoksen FIIA Comment -julkaisussa, että viranomaisten viime vuosien toimet ovat nostaneet kynnystä käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan menestyksekkäästi. Epäsuorasti ne myös edistävät alueellista vakautta, kun sotilaallisen riskinoton kustannukset Suomen lähialueella ovat kasvaneet.
– Suomalaisviranomaiset ovat järjestelmällisesti lisänneet maan valmiutta vastata sotilaalliseen konfliktiin kolmen viime vuoden aikana, kun turvallisuusympäristö Euroopassa on muuttunut. Valmiutta on lisätty selkeyttämällä ja muuttamalla lainsäädäntöä, lisäämällä koulutus- ja harjoittelumääriä sekä korottamalla määrärahoja. Kaikki tämä on parantanut puolustusvoimien kykyä reagoida aiempaa nopeammin, suuremmalla volyymillä ja vahvemmin, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Yksi järjestelmän merkittävimmistä heikkouksista on Salonius-Pasternakin mukaan ollut kyky vastata nopeasti sotilaallisiin hyökkäyksiin, joita ei heti luokitella selkeiksi sotilaallisiksi invaasioiksi.
– Valmiutta on nyt onnistuneesti parannettu, mutta muutokset ovat yhä käynnissä. Jos Suomen olisi vuonna 2014 pitänyt nopeasti vastata sotilaalliseen uhkaan maavoimin, Suomella olisi ollut käytössään vain parin joukkueen verran erikoisjoukkojen sotilaita. Tänä vuonna pystytään varustamaan ja siirtämään tuhansia sotilaita ympäri maata niin, että osastot voivat suorittaa ensimmäistä tehtäväänsä muutamassa tunnissa.
Salonius-Pasternakin mukaan nykyisin todellisuutta on, että strateginen varoitus potentiaalisesta hyökkäyksestä mitataan enintään viikoissa.
– Ennen oletettiin, että aseelliseen konfliktiin olisi kuukausia aikaa valmistautua: kouluttaa joukkoja ja hankkia tarvittavaa lisämateriaalia.
