Kahdella viidestä oli kuitenkin korkea-asteen tutkinto, mikä on suunnilleen sama osuus kuin suomalaistaustaisilla. Toisen asteen tutkintoja ulkomaalaistaustaisilla oli vähemmän kuin suomalaistaustaisilla. Suomalaistaustaisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne oli siis polarisoituneempi, kertoo Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi –tutkimus (UTH).
Tutkimus tarjoaa ensimmäisen kerran kattavan tiedon Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön koulutuksesta. Sen ovat toteuttaneet Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos.
Tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaisesta 15–64-vuotiaasta väestöstä lähes joka neljännellä (24 %) oli korkeintaan ylempi perusasteen tutkinto (peruskoulu tai sitä vastaavat opinnot kotimaassaan) vuonna 2014, kun vastaava osuus suomalaistaustaisista oli 17 prosenttia.
Toisen asteen tutkintoja ulkomaalaistaustaisilla oli vastaavasti hieman harvemmin (42 %) kuin suomalaistaustaisilta (49 %). Korkea-asteen tutkintojen osuus oli tämän ikäisillä lähes sama molemmissa ryhmissä, reilu kolmannes.
Eri ryhmien vertailussa on otettava huomioon se, että väestön ikärakenne on yhteydessä koulutusrakenteeseen. Suomessa viime vuonna asunut ulkomaalaistaustainen 15–64-vuotias väestö oli keskimäärin selvästi nuorempaa kuin suomalaistaustainen väestö.
Hyvin nuoret eivät ole vielä ehtineet kouluttautua pitkälle – kaikkein nuorimmilla on vielä perusopetuskin kesken – ja toisaalta iäkkäimmän väestön parissa koulutusaste on matalampi kuin keski-ikäisillä. Koulutusrakennetta tarkastellaankin tyypillisesti esimerkiksi 25–54-vuotiaiden keskuudessa. Tällöin suuri osa myös korkea-asteen tutkinnoista on jo ehditty suorittaa.
Kun suomalaistaustaisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenteen vertailu rajataan 25–54-vuotiaisiin, kuva muuttuu hieman. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laskee niin suomalaistaustaisten (7 %) kuin ulkomaalaistaustaisten joukossa (17 %).
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa suomalaistaustaisilla 44 prosenttiin ja ulkomaalaistaustaisilla 40 prosenttiin vuonna 2014. Toisen asteen tutkintojen osuus pysyy jotakuinkin ennallaan.
Naisilla oli useammin korkea-asteen koulutus kuin miehillä sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten 25–54-vuotiaiden joukossa vuonna 2014. Suomalaistaustaisilla sukupuolten välinen ero oli erityisen suuri.
Ulkomaalaistaustaisilla 25–54-vuotiailla miehillä oli suhteellisesti hieman yleisemmin korkea-asteen tutkinto kuin vastaavan ikäisillä suomalaistaustaisilla miehillä.
Kaikkein eniten korkea-asteen tutkintoja oli suomalaistaustaisilla naisilla. Suomalaistaustaisista naisista hyvin harvalla (5 %) koulunkäynti oli jäänyt enintään ylempään perusasteeseen. Suomalaistaustaisille miehille tämä oli noin kaksi kertaa niin yleistä (9 %) kuin naisille.
Ulkomaalaistaustaisten joukossa sukupuolten välillä ei ollut juurikaan eroa siinä, moniko oli suorittanut korkeintaan ylemmän perusasteen tutkinnon (17–18 %).
Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenteessa oli suuria eroja taustamaan mukaan. EU-, Efta- ja Pohjois-Amerikka -ryhmä samoin kuin Venäjä- ja Neuvostoliitto-taustaiset olivat 25–54-vuotiaiden joukossa koulutetuimpia.
Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka- sekä muu Afrikka -ryhmissä oli suhteellisesti eniten niitä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Toisaalta Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta Afrikasta tulleiden joukossa oli suhteellisesti enemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneita kuin virolaistaustaisissa, joista kahdella kolmasosalla oli toisen asteen tutkinto ja alle viidenneksellä korkea-asteen tutkinto.
Pakolaistaustaisista joka viides korkeasti koulutettu
Yli puolet (54 %, 123 000) Suomessa vuonna 2014 asuneista 15–64-vuotiaista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista henkilöistä oli tullut Suomeen perhesyistä, vajaa viidennes (18 %) töihin, noin joka kymmenes pakolaisena (11 %) tai opiskelujen vuoksi (10 %) ja kahdeksan prosenttia muista syistä.
Koulutusrakenne vaihtelee maahantulon syyn mukaan. Viime vuonna Suomessa asuneiden, opiskelemaan tulleiden 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten joukossa painottui korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus (72 %).
Pakolaistaustaisista kaksi viidestä (40 %) oli suorittanut korkeintaan ylemmän perusasteen oppimäärän eli peruskoulun tai vastaavan vuonna 2014, ja vajaalla viidenneksellä (18 %) oli korkea-asteen tutkinto.
Muissa ryhmissä korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli 36–39 prosenttia ja korkeintaan ylemmän perusasteen suorittaneiden osuus 14–17 prosenttia.
Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenteesta ei ole toistaiseksi ollut saatavilla luotettavaa tietoa, sillä suomalaisesta tutkintorekisteristä puuttuu suuri osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista. UTH-tutkimuksessa näitä tutkintorekisterin puuttuvia tietoja paikattiin vastaajilta itseltään kysytyillä koulutustiedoilla. Näin saatiin ensimmäistä kertaa kattavaa tietoa Suomessa vuonna 2014 asuneiden ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenteesta sekä Suomessa että muissa maissa suoritettujen tutkintojen osalta.
