Ulkopoliittisesta jargonista ei ollut tietoakaan, kun kokoomuksen konkarikansanedustajat Ilkka Kanerva, Pertti Salolainen, Kimmo Sasi ja Ben Zyskowicz puhuivat suoraan Venäjästä, Ukrainan tilanteesta, Ruotsi-yhteistyöstä ja Natosta eduskunnan kansalaisinfon yleisötilaisuudessa keskiviikkoiltana Helsingissä.
– Tällä hetkellä, kun Venäjä pahoinpitelee Ukrainan kansaa, on selvää, että kansainvälisen yhteisön on toimittava ja johdatettava Venäjä hyviin pöytätapoihin, joista sovittiin Helsingissä kesällä 1975, Ilkka Kanerva painotti.
Kanervan mielestä Etyj on tällä hetkellä ”selkeästi tehokkain kansainvälisen yhteisön toimija Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi.”
Pertti Salolainen piti mahdollisena, että parlamentaarinen sopu puolustusrahojen nostosta 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä ei tulekaan riittämään.
– Sitä me joudumme kysymään lähikuukausina.
Kansalaisinfon tilaisuus keräsi innokkaita kansalaisia kuulemaan ulkopolitiikasta siinä määrin, että läheskään kaikki halukkaat eivät mahtuneet edes sisälle.
Voiko Ruotsiin luottaa?
Suomen ja Ruotsin puolustusliitto puhutti tilaisuudessa, mutta sen toimivuutta epäiltiin:
– Henkilökohtaisesti en usko, että siihen päästään, ja se ei johdu meistä, vaan ruotsalaisista. Ruotsalaiset eivät hevin halua sitoutua minkään maan puolustamiseen, Salolainen katsoi.
Salolaisen mielestä Natoon ei pidä hakea kriisin ollessa päällä. Nykyinen Nato-kirjaus pitäisi kuitenkin panna uusiksi:
– Nykyisessä hallitusohjelmassa on paha virhe Naton osalta. Siellä sanotaan, että pidämme yllä Nato-optiota, mutta heti perään, ettei sitä tämän hallituskauden aikana kuitenkaan käytetä. Eli sanotaan kyllä ja ei samassa hallitusohjelmassa. Siinä ei ole mitään järkeä, Salolainen päivitteli.
Salolaisen mielestä seuraavassa hallitusohjelmassa Nato-asia pitäisi jättää avoimeksi:
– Mitään kirjausta ei välttämättä tarvita, koska jokaisella itsenäisellä maalla on joka hetki mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä.
Venäjän toimille ei oikeutusta
Kimmo Sasi korosti, että Venäjän politiikka koki muutoksen Vladimir Putinin Münchenin puheen jälkeen 2006.
– Silloin hän totesi, että Venäjä haluaa olla suurvalta. Siitä lähtien on käyty etureviiritaistoa Euroopassa. Ensin tämä tapahtui Georgiassa, nyt Ukrainassa.
Ben Zyskowicz korosti, että Venäjän toimille ei pidä antaa minkäänlaista oikeutusta tai ymmärrystä.
– Venäjän toimia ei pidä oikeuttaa puhumalla EU:n virheistä tai väärästä politiikasta.
Zyskowicz huomautti, että EU ei ole ”miehittänyt ja ryövännyt Krimiä Ukrainalta, lietsonut, yllyttänyt, aseistanut ja suoraan sotilaallisestikin tukenut joukkoja kapinointiin”.
– EU ei valehtele suut ja silmät täyteen siitä, mitä tällä hetkellä Ukrainassa tapahtuu.
Zyskowicz totesi monien Suomessakin arvostelevan EU:n pakotepolitiikkaa.
– Vielä huonompaa politiikkaa olisi ollut se, että Suomi ja muu maailma olisivat silmät ummistaen ja vaieten seuranneet sitä, mitä Venäjä Ukrainassa tekee.
Zyskowicz sanoi uskovansa vakaasti, että ellei Venäjä joudu maksamaan voimapolitiikastaan mitään taloudellista tai poliittista hintaa, ”voimapolitiikka jatkuu varmemmin ja etenee jatkossakin”.
Kanervan mukaan nyt on löydettävä malleja, miten Venäjä saadaan rauhan tielle.
– Luotan pitkän päälle neuvotteluihin, poliittiseen dialogiin ja siihen, että kriisistä päästään järjen kautta ulos. Onko se talous, onko se yhteinen vihollinen kuten Isis tai ääri-islamilaisuus?
Kanerva piti tällä hetkellä kuitenkin suurena vaarana Euroopan kahtiajakautumista Ukrainan kriisin seurauksena.
Milloin Natoon?
Kansalaisinfossa kokoomuskonkareilta tentattiin, milloin on Naton aika? Kukaan ei lähtenyt suoraan liputtamaan Nato-jäsenyyden puolesta juuri nyt.
– Jännitteitä on tällä hetkellä olemassa, mutta jos tilanne pahenee, voi olla vieläkin huonompi ajankohta liittymiselle, Sasi pohdiskeli.
Sasi epäili, että kriisin ollessa päällä kaikki Nato-maat eivät olisi kuitenkaan halukkaita ottamaan Suomea jäseneksi.
– Jos kriisi on päällä, onko Natossa päätöksenkykyä Suomen jäsenyydelle?
Kanervan mukaan Suomi on viiden maan joukkueessa, joilla on ”erityismahdollisuus syventää ja lähentää yhteistyötä Naton kanssa”.
Kanerva käytti tässä yhteydessä termiä ”happy hour”.
– Tämä mahdollisuus on, mutta se ei kestä ikuisesti ja menee ohi, ellemme löydä järkeviä yhteistyömuotoja Naton kanssa.
Suomen ja Ruotsin lisäksi Kanerva nimesi joukkoon Georgian, Jordanian ja Australian. Kanervan mielestä Ruotsin olo samassa ryhmässä on erinomainen asia.
– Oletan ja toivon, että Suomi ja Ruotsi voivat tehdä mahdollisimman pitkälle vietyä yhteistyötä niin pitkälle, että kyse voisi olla puolustusliitosta.
Lue myös: Kokoomusnelikko: Kansanäänestys Natosta ei välttämätön.
