Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen toteaa Uuden Suomen blogissaan, että Suomen ulkopoliittinen linja on muuttunut kuluneen runsaan vuoden aikana.
– Tämä näkyy selvimmin suhtautumisessa Venäjään, Yhdysvaltoihin ja EU:n puolustusyhteistyöhön. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on siirrytty vakauden vaalimisesta asevaraisen ajattelun ja toiminnan suuntaan. Muutos alkoi jo viime vaalikaudella, mutta nykyisellä se on selvästi voimistunut, hän kirjoittaa.
Väyrynen kutsuu suhteita Venäjään ”ohuiksi” ja sanoo, että niissä ”on koettu myös kielteisiä ilmiöitä”. Hän mainitsee myös läntisen ja EU:n puolustusyhteistyön syvenemisen.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa näyttää johtavan taustalta joidenkin poliitikkojen, talouselämän vaikuttajien ja upseereiden muodostama salaliitto, joka saa tukea johtavista tiedotusvälineistä, Väyrynen esittää.
Hänen mukaansa myöskään Jyri Häkämiehen nimittäminen EK:n toimitusjohtajaksi ei ollut sattuma. Häkämies on entinen puolustusministeri.
Väyrynen väittää, että tästä salaliitosta ”oli nähtävissä merkkejä” jo ennen eduskuntavaaleja.
– Useat talouselämän vaikuttajat painostivat poliitikkoja kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä, Väyrynen toteaa.
Hänen mukaansa ulko- ja turvallisuuspolitiikalla oli ratkaiseva vaikutus viime kevään hallitusratkaisuun.
– Hallitukseen haluttiin Nato-jäsenyyttä ajava Kokoomus, vaikka Keskustassa enemmistö kannatti punamultaa.
Paavo Väyrysen mukaan on vaikea päästä perille siitä, ketkä johtavat ”uutta linjaa” hallitustasolla.
– Päällisin puolin näyttää siltä, että vallankäytön tosiasiallinen painopiste on valtioneuvoston puolella ja linjan määräävät sen liittoutumispolitiikkaa kannattavat jäsenet.
