Maanpuolustuskorkeakoulun komentaja Juha-Antero Puistola arvioi, että länsimaat ovat aliarvioineet Venäjän kehittyneet sotataidot. Hän sanoo, että Venäjä miehitti Krimin keväällä nojaten hyväksi havaittuihin keinoihin, mutta toimi aiempaa ammattitaitoisemmin.
– Lännen kannalta yksi huolestuttavimmista piirteistä oli se, ettei operaatiosta ja venäläisten aikomuksista saatu luotettavaa ennakkovaroitusta. Venäjä pystyi valmistelemaan operaation salassa, Puistola sanoi viikonloppuna Kadettikunnan kokouksessa.
Hänen mukaansa Venäjä on käyttänyt Ukrainan kriisissä asevoimiaan neljällä tavalla: Ukrainan painostamiseen, harhautukseen, paikallisten liittolaisten tukemiseen ja Krimin miehittämiseen.
Merkillepantavaa on, että informaatiosodalla on ollut jopa suurempi merkitys kuin perinteisellä sodankäynnillä. Puistola viittaa Venäjän asevoimien omaan arvioon, jonka mukaan nykysodankäynnistä 75 prosenttia tapahtuu ilman aseita.
Krimillä Venäjän informaatiosota onnistui Puistolan arvion mukaan varsin hyvin. Sotilaat ottivat haltuunsa tv- ja radioasemat sekä teleoperaattorien tilat. Se häiritsi Venäjään kriittisesti suhtautuneiden toimittajien työtä. Krimiläisiä kannustettiin liittymään Venäjään.
Länsimaille Venäjän informaatioylivoima tuotti ongelmia, koska niillä ei ollut mahdollisuutta tuottaa ”kilpailevia totuuksia”. Puistola muistuttaa, että Venäjä sen sijaan onnistui vaikuttamaan länsimaalaisten mielipiteisiin muun muassa sosiaalisen median kautta.
– Kyseessä on yksi osoitus siitä, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan suuren yleisön mielipiteisiin myös ruohonjuuritason toimilla.
Venäjä on haastanut Yhdysvallat, Naton ja Euroopan unionin, sanoo Puistola.
– Se, kuinka haasteeseen vastataan muokkaa turvallisuusympäristöämme tulevien vuosien ajan.
