Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden yleisönosastolla otsikolla Kuka suojelisi vaalilupauksilta?.
Virénin mukaan vaalit ovat saaneet ilman sakeaksi erilaisista luvuista ja ohjelmista, jotka ovat ”täynnä harhaanjohtavaa tietoa; on mahdotonta erottaa lupauksia, tavoitteita ja toivomuksia”.
– Kuluneen vaalikauden lupaukset ja virheet on jo autuaasti unohdettu. Viime vaalien alla demarit kertoivat, että vaaliohjelma perustuu oletukseen 2,7 prosentin talouskasvusta. Kun todellinen kasvu on miinus prosentti, tulee koko vaalikauden ”ennustevirheeksi” noin 15 prosenttia, professori Virén kirjoittaa.
Hänen mukaansa Sdp:n uudessa ohjelmassa ”aihe on hienotunteisesti sivuutettu ja nyt puhutaan kasvuoletuksen sijaan kasvutavoitteesta, joka on tässä tapauksessa kaksi prosenttia vuodessa”.
– Mitä arvoa on erilaisilla tavoitteilla, jos ei ole uskottavaa ohjelmaa niihin pääsemiseksi eikä selitystä tehdyille virheille? Siksi pitäisi kieltää lailla esimerkiksi 50 000 tai jopa 200 000 työpaikan luomis-lupaukset, hän puuskahtaa.
Matti Virénin mukaan kunnianhimoisimmatkin ohjelmat kattavat vain puolet valtion ja kuntien yhteenlasketusta 10 miljardin euron alijäämästä.
– Sekään ei kerro koko totuutta, koska lupauksissa on hirveästi höttöä. Sote-säästöjä on kaikilla satoja miljoonia euroja, vaikka kukaan ei tiedä edes säästöjen etumerkkiä. ATK-säästöjä on kaikilla, vaikka niistä ei ole mitään konkreettista ohjelmaa. Indeksitarkistuksia luvataan jäädyttää, mutta samalla luetellaan kaikki poikkeukset jäädytyksistä. Jäljelle ei yleensä jää mitään, hän luettelee.
Talousprofessorin mukaan ”demarit taitavat olla ainoita, jotka vielä rohkeasti liputtavat veronkorotusten puolesta”.
– Vasemmistoliitto ei kiristämistä tarvitse, koska rahaa saa helikopterista, hän heittää.
Virén muistuttaa, että ”Suomessa julkisen sektorin menojen suhde kokonaistuotannon arvoon on maailman korkein – jos unohdetaan kolme kommunistimaata. Bruttoveroaste on ’vain’ 44 prosenttia, mutta todellisuudessa se on 50 prosenttia, kun huomioidaan julkisyhteisöjen alijäämä ja julkisen omaisuuden myyntitulot”.
