Valtiovarainministeriö julkisti tänään virkamiesten laatiman raportin talouspolitiikan lähtökohdista ensi vaalikaudelle.
Raportin mukaan ilman uusia toimenpiteitä julkisen talouden alijäämä pystyttelee koko ensi vaalikauden kolmessa prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kolme prosenttia on EU:n perussopimuksessa asetettu viitearvo, jota ei saisi ylittää. Julkisen talouden velka uhkaa nousta lähes 70 prosenttiin kokonaistuotannosta, kun perussopimuksen raja on 60 prosenttia.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden velkasuhteen taittaminen laskuun edellyttäisi noin kuuden miljardin euron sopeutustoimia vaalikauden loppuun eli vuoteen 2019 mennessä. Valtiontalouden palauttaminen lähelle tasapainoa edellyttäisi neljän miljardin euron sopeutustoimia ja kuntatalouteen kohdistuisi kahden miljardin sopeutustoimet.
Valtiovarainministeriön mukaan valtiontalouden sopeutustoimien täytyy painottua selkeästi menoihin, koska työllisyyssyistä veroja ei voida kiristää. Verotuksen rakennetta voidaan kuitenkin kehittää työtä ja kasvua suosivaksi. Mahdollisten veronkevennysten on kohdistuttava työn verotukseen.
Kuntatalouden sopeutus voidaan toteuttaa tehtäviä ja velvoitteita karsimalla sekä toimintaa tehostamalla. Kuntien tehtävät on mitoitettava siten, että ne voidaan rahoittaa kunnallisverotusta kiristämättä.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain noin prosentin vuodessa. Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet on ministeriön mielestä mitoitettava sen mukaan.
Kestävyysvaje kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä
Julkisen talouden tasapainottamiseksi esitetty kuuden miljardin sopeutustarve ei vielä riitä korjaamaan julkisen talouden laskennallista kestävyysvajetta, joka on noin viisi prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Se vastaa noin kymmentä miljardia euroa. Tuoreeseen kestävyysvajearvioon sisältyy jo oletus, että eläkeuudistus toteutetaan työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2014 sopimalla tavalla.
Kestävyysvajearvio on noussut syyskuusta 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä suhteessa kokonaistuotantoon. Eläkeuudistuksen vajetta vähentävä vaikutus on noin yksi prosenttiyksikkö. Aiempaa suuremmaksi revenneen kestävyysvajeen taustalla on julkisen talouden rakenteellisen alijäämän heikentyminen kahdella prosenttiyksiköllä.
Kestävyysvajeen poistaminen edellyttää menopaineiden hillintää rakenteellisin uudistuksin, joiden valmistelu on aloitettava heti uuden hallituksen muodostamisen jälkeen.
Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden kehitys on kestämättömällä uralla ilman uusia päätöksiä. Poikkeama tasapainosta on niin suuri, että sitä ei voi korjata yhdessä vaalikaudessa. Korjaaminen edellyttää sekä nopeavaikutteisia sopeutustoimia että julkisen talouden rakenteita korjaavia uudistuksia.
Jos rakenteelliset uudistukset vähentävät menoja tai lisäävät tuloja jo alkavalla vaalikaudella, ne pienentävät tarvetta muihin välittömiin sopeutustoimiin. Rakenteellisten uudistusten myönteiset vaikutukset voidaan huomioida sopeutustarvetta vähentävinä tekijöinä vain valtiovarainministeriön hyväksymien laskelmien perusteella.
