– Pahimmassa tapauksessa kasvu voi ensikin vuonna jäädä nollaan, Aki Kangasharju toteaa Nykypäivän haastattelussa.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan talous kasvaisi ensi vuonna 1,4 prosenttia. Tälle vuodelle valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) budjettiehdotuksen pohjana toimiva kesäkuun ennuste lupaa 0,2 prosentin kasvua.
Kangasharjun mukaan Venäjän pakotteiden epäsuorat vaikutukset ja Venäjän talouden vaikeudet saattavat kääntää tämän vuoden talouskasvun jopa yli prosentin miinukselle.
Hän kuitenkin huomauttaa, että Venäjän-kaupan hyytymisen aiheuttamaa Suomen talouskasvun supistavaa vaikutusta on hyvin vaikea arvioida käytettävissä olevilla malleilla.
– Luulen, että syy, miksi valtiovarainministeriö ei halua alentaa kasvuarviota Ukrainan kriisin takia on se, että silloin jouduttaisiin alentamaan verotuloarviota, Kangasharju sanoo.
– Silloin olisi jouduttu tekemään lisää säästöpäätöksiä, vaikka Rinne mieluummin peruisi edellisiä kiristyksiä, eli haluaisi elvyttää.
Budjettiehdotuksen mukaan ensi vuoden alijäämä olisi noin neljä miljardia euroa.
Kangasharju arvioi, että nollakasvun seurauksena alijäämä kasvaisi ”miljardilla, parilla ja voi nousta kuuteenkin miljardiin euroon”.
Hän arvioi, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta odottavat uudet, suuret säästöpäätökset.
Kangasharju suosittelee, että jatkossa kiinnitettäisiin huomiota erityisesti tuloverojen alentamiseen.
– Verokiila meillä on hurja eli erotus sen välillä, mitä työntekijä saa käteen ja mitä se työnantajalle maksaa. Se heikentää työllistämismahdollisuuksia, Kangasharju sanoo.
