– Nykyisin työvoimatoimistoon tulevan nuoren pitää hakea opiskelemaan tai turvaa ei tipu. Laki sanoo myös, että toimeentulotukea leikataan, jos ei hakeudu opiskelemaan tai töihin. Leikkaus voi olla jopa 40 prosenttia. Myös kuntouttavaan työtoimintaan on pakko osallistua, Filatov kirjoittaa blogissaan.
Mistä ihmeestä se johtuu, että aina silloin kun töitä ei ole tarjolla aletaan vaahdota vastikkeellisuudesta, Filatov kyselee?
– Timo Harakan ajatusta lainatakseni: Ennen oltiin kateellisia rikkaille. Nyt ei ole varaa. Ollaan kateellisia köyhille, hän jatkaa.
Filatov muistuttaa, että Suomessa on syyperusteinen sosiaaliturva.
– Se on tiukan vastikkeellinen jo nyt. Yhteiskunta vain ei kykene huolehtimaan omasta puoliskostaan.
Filatov kirjoittaa uskovansa, että vastikkeellisuuden vaatijat tarkoittavat hyvää.
– Olen itsekin sitä mieltä, että jollekin pitää alkaa. Työmarkkinatuki tai toimeentulotuki ei ole kansalaispalkka.
Nyt isompi ongelma hänen mukaansa on se, että nuori tippuessaan toimeentulotuelle ei pääse edes sosiaalityöntekijää tapaamaan, vaan liian usein etuuskäsittelijä laskee tuen tason ja se on sitten siinä. Varsinkin opiskelijoiden ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus.
– Tuottavuustalkoita miettiessä pitäisi pienimmät sosiaaliturvan tasot asettaa samalle tasolle, jotta kikkailua turvan muotojen välillä ei tarvittaisi. Lisäksi ensisijaisen turvan tason pitäisi olla selvästi toimeentulotukea korkeampi. Ja toimeentulotuen tulisi palata aidosti viimesijaiseksi ja lyhytaikaiseksi ja siihen pitäisi kytkeytyä sosiaalityö, Filatov toteaa.
