EU-komission talouskomissaarin tehtävistä vaalivapaalle jääneen Olli Rehnin mielestä Suomi on viime vuosina ottanut Euroopan unionissa vastarannan kiisken asenteen ilman, että siitä on mitään erityistä hyötyä, ainostaan sen takia, että voidaan näyttää kotiyleisölle, että ollaan oltu tiukkoja eurooppalaisessa päätöksenteossa.
– On toimittu vähän tällaisen eteläpohjalaisen sanonnan varassa, että ”mää oon meiltä, muut on meirän krannista”, eli ollaan vähän parempia kuin muut ja sormi pystyssä opetettu muita, Rehn sanoi Politiikan toimittajien aamiaistilaisuudessa tänään tiistaina.
Vakuusasiassa vahvasti profiloitunut SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta.
Rehn antoi pyydettäessä esimerkin Suomen niskoittelusta.
– Kyllähän tämä keskustelu Kreikan vakuuksista oli aikamoista poliittisen pääoman tuhlaamista.
Rehnin mukaan Suomen vakuusvaatimus on vaikuttanut sillä tavoin, että lainaohjelmassa mukana olleet maat eivät ole kyenneet vapaalta pohjalta harkitsemaan, olisiko järkevää valita valmiusluottojärjestely, joka olisi turvaavampi kuin irtautuminen lainaohjelmasta pelkästään markkinarahoituksen piiriin.
– Suomen vakuusvaatimus on vaikuttanut esimerkiksi Irlannin harkintaan ja vaikuttaa Portugalin harkintaan kielteisesti sillä tavoin, että näille poliittisista syistä on käytännössä järkevämpi ottaa puhdas irtautuminen ohjelmasta, vaikka se on taloudellisesti riskialttiimpi tapa toimia. Toivon, että Suomen seuraava hallitus voisi tätä harkita.
Rehnin mielestä olisi järkevää, että Suomi toimisi samoilla pelisäännöillä kuin muutkin jäsenvaltiot, kun puhutaan instrumenttien käytöstä.
