Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk.) mukaan kuluneen vuoden aikana käydyssä keskustelussa on alkanut syntyä laaja yhteisymmärrys siitä, kuinka mahdollinen euroero olisi parasta toteuttaa.
Väyrynen oli keskiviikkona kuultavana eduskunnan talousvaliokunnassa. Valiokunta valmistelee lausuntoa Väyrysen kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.
– Päätös omaan valuuttaan palaamisesta tehtäisiin eduskunnassa valtioneuvoston tiedonannon pohjalta. Tämän jälkeen käytäisiin neuvottelut eron toteuttamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä Euroopan keskuspankin, komission ja euroalueen muiden jäsenmaiden kanssa, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.
Väyrysen mukaan suomalaissa rahalaitoksissa olevat talletukset ja lainat muutettaisiin markoiksi kurssiin yhden suhde yhteen. Käteisrahana käytettäisiin euroja siihen saakka, kunnes markan setelit saataisiin painetuiksi ja kolikot lyödyiksi.
Omaan valuuttaan palaamisen jälkeen palkat, eläkkeet, tulonsiirrot ja verot maksettaisiin markoilla. Ruokaa, vaatteita ja muita hyödykkeitä ostettaisiin markoilla.
– Markka olisi kelluva valuutta. Korot asettuisivat suunnilleen samalle tasolle kuin euroalueella, kuten Ruotsin kokemus osoittaa.
– Kun Suomen yleinen kustannus- ja hintataso on liian korkea, markan kurssi aluksi heikkenisi. Kilpailukyvyn kohentuessa vienti alkaisi vetää, teollisuustuotanto kasvaa, työllisyystilanne parantua ja kansalaisten tulot nousta. Valtion ja kuntien verotulot lisääntyisivät ja menot vähenisivät. Julkisen talouden kipeimmistä leikkauksista voitaisiin luopua.
Väyrysen mukaan markan heikkenemisen vuoksi tuontihyödykkeiden hinnat hieman kohoaisivat. Tämäkin vahvistaisi hänen mukaansa talouskasvua, kun kysyntä suuntautuisi enemmän kotimaisiin tavaroihin ja palveluihin.
– Käydyssä keskustelussa euroeroa on vastustettu lähinnä sillä perusteella, että oman valuutan devalvoituminen vaikuttaisi kielteisesti tulonjakoon. Tuloeroja kasvattavat kuitenkin paljon rajummin hitaan talouskasvun aiheuttama pitkittyvä suurtyöttömyys, heikko ansiokehitys, julkisten palvelujen rapautuminen ja tulonsiirtoihin kohdistuvat leikkaukset.
Aluksi Väyrysen aloitetta aiottiin käsitellä vain perustuslakivaliokunnassa. Lopulta kuitenkin päätettiin, että talousvaliokunnan on annettava siitä lausuntonsa.
