Asia selviää SAK:n TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. 65 prosenttia ihmisistä suhtautuu kielteisesti palkkojen alentamiseen ja 66 prosenttia ei hyväksyä viikoittaisen työajan pidentämistä ilman palkan nostamista. Vastaavasti 30 prosenttia äänestäjistä hyväksyisi ehdokkaaltaan palkkojen alentamisen ja 28 prosenttia äänestäjistä hyväksyisi työaikojen pidentämisen.
Valtaosa suomalaisista eli 74 prosenttia jättäisi tukematta ehdokasta, joka sallii yritysten palkata henkilöstöä työehtosopimuksissa sovittua pienemmällä palkalla. Myös yrittäjistä 62 prosenttia ajattelee näin.
59 prosenttia suomalaisista jättäisi äänestämättä ehdokasta, joka kannattaa veronalennuksia, vaikka se tarkoittaisi hyvinvointipalveluiden leikkauksia.
Työttömyysturvan heikentämisen tyrmäsi omalta kohdaltaan peräti 73 prosenttia vastaajista. Kaikkein kielteisemmin suhtauduttiin irtisanomissuojan poistamiseen. Useampi kuin neljä viidestä eli 82 prosenttia ei hyväksy kajoamista irtisanomissuojaan. Enemmistö vastaajista ei hyväksyisi yhtäkään heikennyksistä, jos ne kohdistuisivat häneen itseensä. 46 prosenttia vastaajista piti erittäin tärkeänä äänestyspäätöksensä määrittäjänä ehdokkaan näkemyksiä työelämän kehittämisestä.
Tutkimukseen osallistuneista 60 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti ja 26 prosenttia melko varmasti. Keskimääräistä useampi toimihenkilö, yrittäjä ja eläkeläinen arvioi itsensä varmaksi äänestäjäksi. Työttömät, opiskelijat ja työväestöön kuuluvat sen sijaan suhtautuvat äänestämiseen selvästi epäilevämmin.
Selkeä enemmistö vastaajista painottaa, että työelämän pelisäännöistä on sovittava palkansaajien, työnantajan ja valtion kesken. 77 prosenttia suomalaisista jättäisi äänestämättä ehdokasta, jolle kolmikanta ei kelpaa.
Näkemys leikkaa läpi yhteiskunnan, kun muun muassa keskustaa tukevista näin ajattelee 71 prosenttia ja kokoomusta kannattavista 66 prosenttia.
Tutkimukseen haastateltiin 1 003 vastaajaa 12.–27. tammikuuta. Virhemarginaali on keskimäärin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
